G: Mitkä ihmisten kertomat asiat eivät pitäneet paikkaansa vauvan saadessasi?

Paskat! Olen nyt raskaana toista odottaen ja olen ihan ymmälläni. En muista yhtään mitään vauvoista ja niiden käsittelystä.

Oman lapsen kakka ei haise pahalta.

Minusta oli yllättävää, että toinen lapsi tuplasi lastenhoidon vaivan ja muutenkin vaikuttaa siihen mitä voi tehdä ja ei voi tehdä vähintään yhtä paljon kuin ensimmäinenkin.



Yhden vauvan kanssa, äitiyslomalaisena varsinkin, pääsi reissamaan ja liikkumaan tosi vaivattomasti. Ja lapsen kanssa saattoi nukkua päiväunia päivällä jne. Vasta toinen lapsi teki meistä lapsiperheen. Rupesimme käymään automarketissa ruokaostoksilla, käymään lomilla vain paikoissa, joissa on tenavakerho, sopimaan tapaamisia lasten päivärytmin mukaan. Vähän kärjistäen, mutta kuitenkin.

Vierailija:

Minusta oli yllättävää, että toinen lapsi tuplasi lastenhoidon vaivan ja muutenkin vaikuttaa siihen mitä voi tehdä ja ei voi tehdä vähintään yhtä paljon kuin ensimmäinenkin.

Yhden vauvan kanssa, äitiyslomalaisena varsinkin, pääsi reissamaan ja liikkumaan tosi vaivattomasti. Ja lapsen kanssa saattoi nukkua päiväunia päivällä jne. Vasta toinen lapsi teki meistä lapsiperheen. Rupesimme käymään automarketissa ruokaostoksilla, käymään lomilla vain paikoissa, joissa on tenavakerho, sopimaan tapaamisia lasten päivärytmin mukaan. Vähän kärjistäen, mutta kuitenkin.

Rytmi ja rutiinit pitää olla, oltiin kotona, kylässä tai kaupassa. Muuten on helvetti irti. Varsinkin kun 1 lapsista sattuu olemaan sellainen että nukkuu kunnon päiväunet ainoastaan ja vain sängyssä, -mieluiten omassa ja 1 on sellainen joka vieläkin 3v kiljuu kaiket yöt ja valvottaa.

" siinä se 2 menee missä 1 kun on pienet ikäerot"

Juupajuu, meillä 3 lasta: 1. 3v, 2. 2v.1kk ja 3. 11kk

Mula sisaruksiini 10v ikäeroa ja siks haluttiin kaikki näin peräkkäin. Kaksi lasta ei todellakaan ole sama kuin yksi, kolmas hoituu jo sivussa...

No ei ole kyllä ketään näkynyt ;)

Just joo, liikun kuin hullu ja tarkkailen syömisiäni, paino junnaa tasaisen tappavasti paikallaan, liikakiloja on jämähtänyt 10. Tosin nyt olen lopettamassa imetystä, saa nähdä jos alkaisi jotain tuloksiakin tulemaan..



" Oma elämä loppuu"

Täh? Kenenköhän elämää minä nyt sitten elän?? Naapurinko??

Nyt vasta tunnen että elämällä on tosiaan jotain merkitystä, nautin äitiydestä!

-ei vaan ensimmäiset kuukaudet olin ekstaasissa ja energinen, sitten myöhemmin alkoi vasta univelat painaa.



Ja sama kuin ap:lla, en tosiaan kaivannut raskaanaolon tunnetta enää yhtään synnytyksen jälkeen.

ja kyllä se sitten helpottaa kun vauva kasvaa, pa*kan marjat, ongelmat vaan on erilaisia.

Se, ettei itse osaisi nukkua, kun olisi pakko varmistaa vähän väliä, hengittääkö vauva.



Että vauvan kanssa olisi pelkkää valvomista.



Ettei vauvan kanssa ehtisi tehdä mitään muuta kuin hoitaa sitä.



Ettei vauvasta raaskisi olla erossa. Kävin useimmiten ostoksilla ilman vauvaa, eikä ollut mitään ongelmaa jättää vauvaa isänsä kanssa pitemmiksikään ajoiksi.

Vauva ei myöskään itkenyt juurikaan, vaikka kaikki olivat pelotelleet. Enemmän se vänkyy nyt uhmaikää lähestyvänä.

kuin loppuraskauden aikana. Vauva omaksui nopeasti jonkinkaltaisen rytmin ja imetys sujui puoliunessa, jonka jälkeen helppo nukahtaa heti.

Ei se heti tullut vaan ajan myötä, mutta kyllä se rakkaus omaan lapseen on käsittämättömän voimakas, jopa pelottava, tunne.

Vauvan syntymän jälkeen on paljon enemmän omaa aikaa kun ei tarvitse käydä töissä ja vauvalla on isä.



" nyt alkaa valvominen"



Miksi pitää niin siunailla etukäteen paria pikaista yöimetystä? Esikoisen kanssa saa nukkua aamulla pidempään enkä todellakaan ole väsynyt.



" kannattaa reissata ja mennä nyt kun vauvan syntymän jälkeen ei enää voi"



Siis mitä ei voi tehdä? Olemme olleet mökillä ja ulkomailla enkä käsitä, miten vauva voisi estää reissun teon? Hyvin on sujunut vauvan kanssa matkustus.

Luulin että vauva valvottaa yöt - kerran valvoi puoli yhteen ja se siitä valvottamisesta. Heräsi syömään ja sitten taas unta pollaan.

Enkä ollut uskoa silmiäni kun pikkuiseni valvoi jo reilun kuukauden ikäisenä lähes aamusta iltaan. Otti vain parit pikkupikkupäikkärit!

En ollut mylskään tietoinen unipäivistä, joita tulee silloin tällöin, sitten vauva vaan nukkuu.

Ihan omaa ennakkoluuloani oli se, että oletin vauvojen vain kakkaavan niin etteivät itsekään huomaa, että kakkaa on tulossa. Oli yllätys huomata, että ihan pienikin vauva jo " kakkii" eli jo naamasta näkee, että nyt on vääntö päällä!

Yllätyin myös siitä, että pikkuvauvan pierut ovat volyymiltaan lähes aikuisen tasoa. Varmaan sama juttu kun siinä, että vauvakäärmeiden myrkky on vahvuudeltaan aikuisten käärmeiden tasoa, sitä on vain vähemmän :D :D :D

Muita en nyt muista.



Ystäväni kuitenkin sanoi pojan ensi kertaa nähdessään, " ei uskois, että oot just saanu lapsen, kun puhut muustakin, kun vaipan vaihdosta" . En todellakaan ala jaaritteleen sellasesta, jos saa aikuista juttuseuraa ja voi puhua kuulumisia ja maailman asioita :)

Päinvastoin, rahaa jäi säästöön enemmän kuin ennen vaikka olin ansiotyön sijaan äitiyspäivärahalla. Rahaa meni vain vaippoihin ja vaatteisiin. Imetin ja kiinteitten valmistushan ei paljoa maksa. Mihin se vauva olisi muka ne kaikki rahat rosvonnut. Lapseton elämähän se rahat vei: baari-illat, elokuvat, ravintolaillalliset, kalliit työvaatteet...

Lapsi on nyt 6-vuotias, mutta synnytyskivun muistan vieläkin :).

Ei unohtunut, ja rakkauden sijaan ihmettelin vain tokkurassa, mikä tuo pieni ihminen on.

Ei ollut ainakaan mitenkään hehekeä olo mulla, kun en ollut ikinä tuntenut itseäni niin väsyneeksi kuin koko raskausaikana. Se väsymys veti melkein tajun.



" Pienet vauvat vain nukkuvat ja syövät. Ne ovat niin helppoja." Eipä nukkunut ei. Söi kylläkin, mutta ei nukkunut. Siitä oli helppous kaukana.

synnytyksen jälkikivut olis pahempia kuin synnytyskivut.