Millaista on olla kotiäitinä ulkomailla? Siinä on minun tulevaisuuteni ainakin muutaman vuoden ajan

Varaudu myös yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteisiin! Suomipiirit saattavat olla ulkomailla hyvinkin pienet ja kahviryhmät vakiintuneita. Riippuu aikalailla tuurista, kuinka hyvin pääset näihin " sisäpiireihin" .

sillä lapset menevät kouluun ja saat itse silloin omaa aikaa. muutoin ulkomailla äidin on vaikea saada omaa aikaa, jos lapset kotona hoidossa. Voisin mennäkin kun lapset ovat kouluikäisiä, mutta nyt olen onnellinen Suomessa monen kotiäidivuoden jälkeen enkä takaisin nyt lähtisi. Rankkaa on.

sanoisin, että todellakin kotona oleminen ulkomailla on vähän eri juttu kuin Suomessa. Ok , lapset ovat koulussa päivät, mutta kaikenlaisten käytännönasioiden järjestely on todella monimutkaisempaa. Mistä löytää kaikki normaaliin elämään tarvittavat tarvikkeet, ruuat ym.

Minä olen ollut rouvana ulkomailla lapsettomana, vauvan kanssa sekä nyt koululaisten kanssa. Ja täytyy sanoa, että nyt on paras ja onnistunein reissu (joka tyssää siihen, että mies saa siirron toisiin hommiin ennen ulkomaansopimuksen päättymistä =( ).



Tärkeintä viihtymisessä on sosiaalisen verkoston luominen mahdollisimman pian muuton jälkeen. Kodin ehtii kyllä sisustamaan ja kaappeihin ostamaan ruokaa, mutta jos kehenkään paikalliseen ei ole tutustunut, niin arki iskee pahasti päälle. On yllättävän tärkeää, että on edes joku (suomalainen tai muu expatti), jolle voi soittaa ja kysyä apua.



On ihanaa, että lapsesi menee kouluun. Se helpottaa kovasti useastakin syystä. Et pääse ' mökkiytymään' , kun sinun pitää huolehtia lapsesi ajoissa kouluun. Lisäksi koulupäivät tuo päiviin tärkeän rytmityksen, ja saat syyn nousta aamulla ylös sängystä. Koulun kautta saat kavereita muista kotirouvista, jotka ovat täysin samassa tilanteessa kanssasi. Minä ainakin olin yllättynyt, etten ollutkaan ainoa ' akateeminen' kotirouva, vaan päinvastoin, kuulun meidän koulun äitien enemmistöön.



Kodin ylläpitäminen on yllättävän rankkaa puuhaa ulkomailla (erityisesti eksoottisemmissa maissa). Putkimiehen tilaaminen, sen vastaanottaminen ja oikeanlaisen laskun saaminen voi kestää parikin päivää, kun aluksi ei osaa eikä tiedä miten/mistä asiat saa tehtyä. Samoin ruokakaupassa voi viettää aikamoisen tovin, vaikkei kauppalista olisikaan pitkä. Jo vehnäjauhojen etsiminen on yllättävän hankalaa, kun sanakirjan kanssa kiertelee supermarketissa =). Vehnäjauhopussien näköisiä pussukoita on muuten kaupat väärällään.



Lopulta muistuttaisin muutamasta tärkeästä asiasta. Parisuhteen on oltava ehdottomasti kunnossa ennen lähtöä. Muutoin visiittinne loppuu ennen aikojaan. Äläkä ajattele, että eläisit miehesi siivellä. Sinä teet tärkeää taustatyötä, joka mahdollistaa miehesi työssäkäymisen ulkomailla. Jos sinä menisit myös töihin, niin sitten teidän täytyy palkata joku lasten-/kodinhoitaja, joka tekee kotityöt ja hoitaa lapset iltapäivisin.



Ja pitkää pinnaa, erityisesti jos miehesi matkustaa paljon. Ja vaikkei matkustaisikaan, niin Kiinassa ja kaikkialla tehdään paljon pidempää työpäivää kuin Suomessa. Olet onnellisessa asemassa, jos mies tulee kotiin klo 18 aikoihin, useilla miehet tulevat tunnin pari myöhemmin. Erityisesti ne päivät/viikot, kun mies on ulkomailla ja sinä olet yksin pyörittämässä rumbaa ovat aika yksinäisiä ja haikeita. Ainakin minulla tulee vieläkin välillä olo, että mitä helvattua me teemme täällä kolmestaan lasten kanssa, maassa, johon emme oikeasti kuulu.



Ja unohda kaikki höpinät paikallisiin ihmisiin tutustumisesta. Ainakin Kiinassa sinä elät expattielämää, johon ei kuulu kaveeraus yhdenkään kiinalaisen kanssa. Tämä on fakta suurimmalle osalle ulkomaankävijöistä, mutta jota silti monet eivät halua myöntää keikalle lähtiessään. Silti pääset hieman lähemmältä näkemään paikallista elämää, ja jossain määrin ymmärrät paremmin heidän tapojaan ja kulttuuriaan.

..asuimme miehen työn vuksi etelä- euroopassa ja minä olin kahden lapsen kanssa kotona. Kerrassaan kamala vuosi... päällimäisin tunne oli yksinäisyys ja omanarvontunteen täydellinen romahtaminen.. en koskaan enää lähde ulkomaille kotirouvaksi!!! Jos vielä lähden, niin minulle on myös löydyttävä mielekästä työtä ja hyvä sosiaalinen verkosto.

Yleensä joka paikassa on kotiäitejä, kotirouvia, paljonkin. Liity kaikkiin yhdistyksiin niin huomaat, ettet edes ehdi kotona olemaan. Ja sieltä löydät ne samat miehen siivellä eläjät. Ja lopulta et edes muista, että muuta elämää edes onkaan.



t. parissa eri maassa kotirouvana oleskellut

Mukavaahan tämä kun puistoissa ei tarvitse jutella sellaisten henkilöiden kanssa kuin av:lla käy ;)

-meinaan tuota " ahdistusta miehen rahoilla elämisestä" .



Ulkomaan komennukset ovat koko perheen yhteinen juttu,ja sinun hommasi siinä on olla " home manager" eli pidät kotihommat hanskassa ja mies saa keskittyä töihin.



Tässä oletan,että miehesi menee kohtalaisen hyväpalkkaisiin ja vaativiin hommiin ja mielestäni tällöin asiaan kuuluu,että nainen kotona saa ihan hyvällä omallatunnolla vinguttaa sitä ukon rinnakkaisvisaa!!



Itse lähtisin koska vain uudelleen:kyllä täällä kotimaassa tätä arkea saa sitten taas painaa!! Nauti hienosta uudesta kokemuksesta ja ihan uteliaisuuttani kyselen,että minne päin maailmaa olette menossa?

Palkka tosiaan on paljon parempi kaikkien luontaisetuineen kuin täällä Suomessa :)



t. ap

Hae seuraa: muita suomalaisia, muita ulkomaalaisia, muita kotirouvia, jne. Lähde ulos asunnosta niin et mökkiydy ja jumiudu kaipaukseen, kun kaikki on uutta, kieltä ei ymmärrä yms.



Muista, että kulttuurishokin vaiheet ovat innostuneisuus, kun kaikki on uutta ja eksoottista ja sen jälkeinen alakulo, kun tuo kaikki uusi ja vieras alkaakin masentaa ja itsestä tuntuu, ettei esim. opi kieltä ja tapoja tarpeeksi nopeasti. Nämä tunteet ovat aivan normaaleja ja näiden vaiheiden jälkeen tulee suvanto.

Ainakin Satu Kiinasta kirjoitta blogia " Kotirouvana Kiinassa" ja se on mielenkiintoista luettavaa. Ja hänellä on linkkejä muihin blogeihin.



Hersyvän hauska on Petran blogi " Dallaspullaa" . Kirjoittaja on asunut Texasissa, mutta muuttanut nyttemmin Suomeen takaisin.



Ja sit Jenkeissä on Kaarina blogilla " Maailmalla Marylandissa" . Kirjoittaja on itse töissä, mutta silti blogi antaa kivan kuvan siitä, mitä elämä ulkomailla lasten kanssa on.