Lue keskustelun säännöt.
1,5v tytön huutoraivarit
14.05.2007 |
Tyttö on alkanut tehdä uhmakkaita juttuja.
Ei tottele kieltoja ja toimii jopa tahallaan provosoivasti.
Vähän aikaa sitten hän keksi alkaa kirkua korvia vihlovasti jos komennan lopettamaan jonkin kielletyn asian.
Nyt kirkuminen on muuttunut huutoraivareiksi, tyttö huutaa niin kauan että ääni lähtee ja pää on ihan punainen.
Vaikka hän olisi aivan väsyksissä huutamisesta niin silti potkii ja sätkii kaikin voimin vastaan.
Olen yrittänyt rauhoitella pitämällä häntä tiukasti sylissä raivokohtauksen ajan ja juttelemalla rauhallisesti.
Joskus hän myös menee kehoituksesta omaan lastensänkyyn makailemaan ja rauhoittumaan.
Aluksi hän rauhoittui sillä tavalla 4-6 minuutissa mutta nyt loppua ei tule.
Pelkään, että häneltä menee taju huutaessa, niin rajulta se vaikuttaa.
Eilen hän sätki ja potki niin paljon että rimpuili irti ja löi huulensa lattiaan. Säikähdin koska huulesta tuli verta.
Sillä kertaa hän rauhoittui vasta kun vein hänet lämpimään suihkuun.
Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä?
Mies on aiva järkyttynyt. Hänellä on ollut lapsena pieniä sisaruksia ja väittää, ettei heidän kotonaan le milloinkaan ollut vastaavaa.
Hän jopa epäilee että onko lapsemme aivan järjissään ja että hän kaipaa psykiatrista apua.
Minusta näin ei ole koska tiedän tapauksia ihan normaaleista perheistä, jossa on ollut vastaavia tilanteita.
Auttakaa.. :(
Kommentit (7)
Älkää antako tytölle periksi asioita noiden raivareiden takia, tai hän vie kohtaukset aina pidemmälle ja pidemmälle. Huomioikaa niitä mahdollisimman vähän, tietysti vahditte ettei vahingoita itseään tai muita. Pikku kolhuja lapsille aina sattuu, niitä ei kannata säikähtää. Ja huutoa maailmaan mahtuu, sekään ei ole vaarallista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa, koska meillä nämä huutoraivarit alkoivat jo ennen 1-vuotissyntymäpäiviä. Kaikesta raivotaan, kieltäminen aiheuttaa aina pään hakkaamisen lattiaan ja aivan järjettömän huudon. Pidän myös lasta sylissä, yleensä vie yli puoli tuntia - tunnin, että lapsi rauhoittuu edes jotenkin...
Kammottavaa katsottavaa ja todella kuluttavaa sille, joka lasta yrittää rauhoitella. Toisaalta, jos lapsen huomion saa kiinnitettyä toisaalle, raivostumisen syystä pois, saattaa raivoaminen jäädä lyhyemmäksikin (~10min).
Toivottavasti tästä tyylistä päästäisiin pian ohi, ei aina jaksaisi... :(
Voimia teillekin siis!
ilmaisemaan itseään sanoilla? Meillä oli kans tuollaista, kunnes poika alkoi lähempänä 2 v ikää puhua sen verran, että saattoi ilmaista tahtoaan ja suuttumustaan muutenkin kuin raivoamalla. Tsemppiä, se on vaan kausi taas...
Noihin aikoihin alkoi kuopuksen raivarit, hän alkaa yhtäkkiä huutaa esim. jos ei saa tarpeeksi nopeasti vettä sitä pyytäessään (ja miljoonasta muusta syystä). Heittäytyy lattialle ja yleensä konttaa pöydän alle karjumaan. Syliin ei saa ottaa, siitä menee jo aivan ylihysteeriseksi. Yritän silti aina pysyä lähellä että lapsella olisi turvallinen olo. Huutaessaan lapsi ei kuule yhtään mitään, mutta jälkeenpäin otan syliin ja selitän vaikka että tiedän että harmittaa kun ei saa vettä heti, mutta äiti yrittää antaa niin pian kuin pystyy.
Meidän kohdallamme tämä taitaa olla sukuvika, anoppi ja useampi muukin miehen sukulainen on sanonut että mieheni pikkusisko oli aivan samanlainen lapsena :o) Eiköhän tämä tästä ohi mene joskus.
Alkoi noin vuosikkaana, kun " oppi" vanhemmilta lapsilta, että heidän vanhempansa antavat vaikka kuun taivaalta, jotta huuto lakkaisi. Raivareita tulee lähinnä enää syömisestä, koska se on ainoita asioita, jossa hänellä on " valtaa" . Kun hän päättää, ettei syö alkaa aivan hirveä metakka, tai jos hän haluaa syödäkseen jotain meidän mielestä sopimatonta (herkkuja kaapista) alkaa metakka. Olen yrittänyt sopimalla riisua häneltä tätä " valtaa" . Joko hän käyttäytyy pöydässä toivotulla tavalla tai sitten pöydästä pois. Kaupasta ei ole koskaan saanut mitään kinuamalla taikka raivareilla ja siksi siellä ei hepuloidakkaan. Pahimmillaan ollaan " matsattu" 1,5 tuntia, ennen kuin hän söi.
Siihen ruokailuun kuului mm. lego-laatikon tyhjennys lattialle. Olin juuri ennen ruokailua siivonnut legot laatikkonn ja kun nostin hänet pöydästä pois, meni hän olkkariin ja suoraan minuun katsoen kaateli legot lattialle, vaikka kielsin. Sen jälkeen hän marssi takaisin keittiöön jatkamaan huutamistaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisäksi pyydän häntä katsomaan minuun, kun puhun hänelle (olen ensin laskeutunut hänen tasolleen). Sitten kerron hänelle, kuinka asioiden kuuluisi sujua (esim. jälkiruokaa ei saa ennen kuin edes osa ruoasta on syöty). Monesti poika hetken arvioituaan tilannetta uusiksi jatkaa huutoaan. Monesti hän myös toteaa " NIIIN" ja tekee niin, kuin on toivottu.
ja raippeet revitään monta kertaa päivässä, jos hommat ei suju suunnitelmien mukaan. Raivarit eivät kyllä ole noin pitkäkestoisia menevät nopeasti ohi, kun poistun paikalta enkä kiinnitä niihin mitään huomiota.