Oletko " takavarikoinut" jotain miehesi vaatteita?

Yrittää aina säästä jotain karseita harsuuntuneita hikipaitoja salille tai metsätöihin (asumme kaupungissa ja metsätöitä ehkä kerran tai kaksi vuodessa parina päivänä muiden sukulaisten kanssa).



Eli ROSKIIN, ROSKIIN, POIS, POIS!!!

Ei kaipaa eikä huomaa että mitään häviää, ei osaa itse vaan luopua mistään.

kauppaan jos ollaan lähdössä en suostu mukaan jos meinaa laittaa ne jalkaan. :o)

virittyneet kotiverkkarit pakotin heittämään pois... eikä enää työsaappaissa asioille. Myös risat liivit (jep) pois.

Mm. 80-luvulta peräisin olleille neonvärisille salihousuille ja verkkatakille ostin korvikkeeksi uudet collegehousut ja -paidan. Luopui onneksi niistä vanhoista, huh.

uffille ja osan piilottanut häkkikellariin. muutama karsea retale löytyy vielä vaatehuoneesta, mutta ne olen yrittänyt piillottaa siistimpien taakse.

uusinut tässä vuosien mitaan KOKO sen vaatevaraston, olen ostellut itse ja muutamat kerrat pakottanut sen ostaan itelleen uutta, on sitä lajia et millään ei malttais ostaa vaatteita itelleen.

...mummokuosinen hawaijipaita on saanut lähdöt kirpparille ja mikä yllättävintä... Meni kaupaksi!!!

Enkö mä s-tana oo sanonu sulle sen sata kertaa että niitä havaijirytkyjä ei sitten enää osteta!!!

Talvella tietysti vielä pitkälahkeisia. Käyttää ne niin loppuun, että ovat täynnä reikiä. Kuosit ovat totaalikammottavia.



Viime talvena meni yksiin vihreäraidallisiin, pyllystä hiutikuluneisiin ja muutenkin haalistuneisiin ja reikäisiin erotiikantappajiin hermot: Otin kalsarit pyykkinarulta, leikkasin saksilla kahteen osaan ja laitoin siististi kaappiin :D



Ei voinut olla ukkokaan nauramatta, kun otti toisen lahkeen kaapista.

Heitän surutta roskiin risaisia t-paitoja yms. vaikka kuinka olisi lemppari. Ne kun sattuu aina menemään päälle kun ois kauppareissua tai kylään menoa :/

ja sit olen takavarikoinut häneltä kasan ihan järkkyjä vihreitä ja violetteja verkkareita, jotka on vuodelta varmaan 80... vein ne anoppilaan, siellä saa pitää jos haluaa

Miehellä ihan hyvä maku vaatteiden suhteen, minä se meillä kuljen kamalimmissa rytkyissä kuin mies. :)

Yhdet kammottavat collegesortsiviritykset (ihastuttava lehtivihreän väri) olen heivannut viime syksynä. Miehelläni on ollut ne yläasteikäisestä asti, nykyään ikää on 35 vuotta. Eiköhän ne olleet jo täysinpalvelleet, reikiä löytyi ja haalistuminen/haurastuminen kankaassa oli jo huomattavaa. Kysyin kyllä luvan - hyvin perustellen (kieltäytymisen mahdollisuutta ei ollut olemassa :)

Kaapeista en niitä pengo.



Samoin kun tyttö sai jostain oikeen kuluneen ja lerpsahtaneen printtipaidan josta kuviostakaan ei enää selvää saanut ja tytöstä se vaan oli niin hieno. . . niin sekin koki saman savuna ilmaan ilmiön.