Onko jollakin ollut mahassa pyoriva vauva, joka vaihdellut aktiivisesti asentoa loppuun asti, onko tehty sektipaatos vai miten homma " loppui" ?
Kommentit (14)
Kolmas painos istui visusti raskausviikolle 40 asti. Sitten menin kätilöopistolle hakemaan sektioaikaa, jolloin vauvan asento vielä tarkastettiin - ensin yksi lääkäri, sitten toinen ja sitten vielä muutama henkilö lisää. Yhdessä he totesivat, että pää onkin alaspäin eli vauva oli kääntynyt edellisenä päivänä.
Niin ja tähän vielä - vauvaa yritettiin kääntää, mutta se ei onnistunut millään.
Tämä on vanha viesti, mutta minua kiinnostaisi tietää aiheesta. Nyt rv 36+2 ja vauva jälkeen poikittain. Viimeksi oli jo pää alaspäin, mutta yleensä viistossa tai poikittain. Pyörii ja vaihtaa asentoa jatkuvasti. Minulle sanottiin että uudelleen synnyttäjällä voi vielä synnytyssalissa vauva kääntyä. En Jaksa jännittää tämän takia. Pitäisikö vain pyytää suoraan sektio? Olisi kurjaa jos menee paljon yli laskettiin ajan ja sitten kuitenkin päädytään sektioon. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Mulla oli kolmannen kanssa sama tilanne. Vauva oli h.36 poikkitilassa ja laitettiin lähete äitipolille. Siellä olikin sittenh.37 perätilassa ja käännettiin ulkokäännöksellä päätilaan. Heti seuraavana yönä kääntyi taas poikkitilaan , sen poikkitilan todella tunsi kun vauvan pää ja pylly venytti kylskiä. Pysyi poikkitilassa sitten viikon ja oli poikittain vielä h.38 seuraavalla neuvolakäynnillä, josta laitettiin taas lähete äitipolille. H. 39 äitipolilla oli taas perätilassa ja koitettiin taas kääntää, mutta ei kääntynyt. Sain sektioajan h.40+2 , koska lantio ei ollut tarpeeksi tilava perätilasynnytykseen. Olin siis 2 lasta alakautta synnyttänyt päätilassa , mutta nämä olivat alle 3kg ja kuopus tässävaiheessa jo 3500 painoarvion mukaan.
Sitten kun menin sektiota varten sairaalaan , tarkastettiin tarjonta ultralla ja vauva olikin pää alaspäin. Peruttiin sektio ja käynnistettiin heti synnytys ennekuin taas kääntyy, ja 4 tuntia myöhemmin sylissä tuhisi pikkuinen poika, 3480g. Olin niin tyytyväinen että ei tarvinnut leikata , kotiuduin poilikliinisesti ja kumpikin voimme hyvin.Poika on nyt varsin vilkas 2 vuotias.
Kiitos vastauksistanne. Olisi mukava kuulla lisää kokemuksia.
Onneksi rv38 sitten päätti jäädä pää alaspäin...
vedet menee ja sit onkin " väärinpäin" . Viime neuvolas oli vielä pää alaspäin, mutta jälleen muljauttanut itsensä. Hittolainen :' (
Sanoivat vaan, että ooppa tarkkana, jos vedet menee.
terv. se rv 38
vielä rv 37, mutta kääntyi sitten itsekseen. Muutenkin oli loppuraskaudessa usein poikittain ja milloin mitenkin. Ei kuitenkaan kiinnittynyt, synnytyksessä jouduttiin " painamaan" synnytyskanavaan (ei sattunut), kun vaan touhuili tyytyväisenä vaikka kohdunsuu oli täysin auennut. Oli kaiken lisäksi vielä todella pitkä vauva (55cm), joten hyvin mahtuu vauvat kääntymään vielä loppumetreilläkin...
Siitä asti, kun asentoa ruvettiin tarkkailemaan, vauva oli milloin perätilassa, milloin raivotarjonnassa. Muistaakseni vk 36:sta eteenpäin neuvolassa todettiin perätila 3 kertaa. Sitten kun menin kääntöyritystä varten polille, vauva oli taas pää alaspäin.
Itse tietysti pelkäsin sektiota ja perätilasynnytystä varsinkin kun viikkoja oli 41 ja muutama päivä päälle ja taas perätila... Seuraavaksi päiväksi varattiin kääntöyritys ja käynnistys. Vauva tietysti kääntyi itsestään, synnytys käynnistettiin ja meni hyvin.
Meidän " pikku" poika painoi syntyessään 4890 g. ;-)
Missä vaiheessa sektio sitten päätetään tehdä paljon pyörivän vauvan kohdalla? Mua stressaa tää kovasti.
joten sain synnyttää alateitse (rv 39) eikä onneksi tarvinnut sektioida.
Oli vaan poika arvioitua pienempi(2,7kg) joten mahtui pyöriä ja vaihtaa asentoa vielä myöhäisillä viikoilla.
Oli iso vauva ja olen itse pienikokoinen.
Esikoinen pyöri pystysuunnassa vielä synnärillä, mutta oli pää alaspäin kuitenkin. Kumpikaan lapsistani ei myöskään "laskeutunut" että olisi voinut ajatella synnytyksen käynnistyvän, vaan homma on hoidettu 0 - 100 -tyylillä.
Kuopus vaihtoi asentoa melkein joka päivä, mutta just kriittisimpään aikaan päätti jäädä istumaan, eli mulle varattiin kääntöaika. Ja edellisenä iltana vauveli päätti vaihtaa asentonsa siihen oikeaan, eli pää alaspäin. Lääkäri totesi tilanteen ja odotus jatkui, tosin tihennetyin neuvolakäynnein. Ja sama peli jatkui, asento vaihteli loppuun saakka, synnärille mennessä oli istumassa mutta supistusten tihentyessä päätti vaihtaa oikeaan asentoon. No, tulikin sitten käsi edellä napanuoransa läpi ja vauhdikas meno on likalla jatkunut siitä lähtien.