Perintöasiaa:

sitten tahtoo sen perinnön jaka, jos miehesi on kerran ainoa lapsi?

Ymmärsinkö oikein?

Miehesi on isänsä rintaperillinen jolla on AINA oikeus perintöosaansa, oli vainajalla sitten millainen testamentti tahansa.

Ottakaa selvää!

Elossa ollessaan ihminen toki saa lahjoittaa omaisuuttaan kelle haluaa, kunhan sen rahallinen arvo ei ylitä 3200 euroa/vuosi muistaakseni.

Joten jos on iso omaisuus niin voip olla ettei kerkiä kaikkea antaa pois.



Miehestä ehkä tuntuu kurjalle ettei isä halua jättää hänelle " mitään?"

Musta ainakin tuntuisi jos olisin hän-vaikken rahan perään niin olekaan...

tuhlaa rahojaan, ehkä sinun kannattaa pyytää ukkia laittamaan jokin ikäraja tilileihin tmv. mihin nyt säästääkin rahaa lapsille. Esim. että lapset saavat rahat hallintaansa kun täyttävät esim. 25-vuotta. Itse olen nähnyt parinkin tutun hassaavan 18-vee saamansa rahat " turhuuteen" , juhlimista, kalliita vaatteita, levyjä jne. jne. ehkä hiukan matkusteluakin. 25-vuotiaana ihminen on kypsempi, ja jos miettii, niin opintolainaa saa ja sillä voi elättää itsensä, ja maksaa lainan takaisin sitten 25-vuotiaana kun saa perinnön käyttöönsä.



Opintolainaa saa riittävästi elämiseen, mutta siinä ei tuhottomia summia saa. Jos tilillä paljon massia, voi 2000e mennä hetkessä... Tosiaan, sano ukille että määrää ehdoksi rahojen saamiseen sen että lapset ovat esim. sen 25-vuotta. (Voisikohan muuten liittää ehtoihin että jos lapsella huumeongelma tmv. niin hän ei saa rahoja vielä 25-vuotiaanakaan...? Ihan varmuuden vuoksi...)

..isä tekee testamentin lapsenlapsille, niin miehen pitää lakiosaansa VAATIA tietyn ajan kuluessa perunkirjoituksesta. Jos ei vaadi niin ei sitä myös saa. Lakiosaa ei voi vaatia ennen kuolemaa.



Ja isähän tuon omaisuuden omistaa, eikö hänellä ole oikeus päättää kenelle rahansa antaa tai mihin ne kuluttaa.



Jos lapset ovat alaikäisiä niin silloin huoltaja hoitaa heidän omaisuuttaan, ja jos on kyseessä iso omaisuus pitää ilmoittaa maistraattiin omaisuuden muutokset yms.

Nuuruuden huumassa voi mennä naimisiin ja jättää avioehdon tekemättä. Silloin kaikki menee puoliksi.

Jos miehesi perii ensin ja lapset vasta hänen kuoltuaan, pitää omaisuudesta maksaa kahdet perintöverot. Jos omaisuutta lahjoitetaan lapsenlapsille jo isoisän elinaikana, maksetaan tästä tietysti lahjavero, mutta ei muuta.



Isoisä saa lahjoittaa halutessaan vaikka koko omaisuutensa lapsenlapsille, miehelläsi ei ole siihen mitään sanomista. Miehelläsi on lakiosaoikeus (50% pesän arvosta) siihen omaisuuteen, mikä on jäljellä isoisän kuoltua.

ei siis joka vuosi voi tehdä tuon suuruista lahjoitusta vaan kerran kolmessa vuodessa.



Miehesi isän kannattaisi tuosta ennakkoperinnöstä ja sen jakamisesta keskustella lakimiehen kanssa. Ettei tule lapsille liian isot verot maksettavaksi. Hyvä vinkki ois, että sijoittaisi rahoja rahastoihin. Niistä se ainakin nykyään 35 000 e verottomana!

Kuoleman jälkeen ei ole mahdollista että miehesi sivuutetaan, mutta tosiaan nyt siihen ei voi mitään sanoa. Jos mitään jaettavaa ei ole enää kuollessa jäljellä niin miehesi ei mitään saa.

Kun jättää omaisuuden lapsenlapsilleen tosiaan säästää yhdet perintöverot. Jos lahjoittaa sitä jo elinaikanaan sallitut verovapaat summat, säästää kaikki verot.

Sitä paitsi helpottaahan se varmasti ap:n miehen tilannetta siinä mielessä että lapsilla voi olla mukava pääoma omien asuntojen/autojen ostoon isona eikä vanhempien tartte silloin olla kuvetta kaivamassa. Jos ap miehineen tarvitsisi niitä tulevia perintöjään lastensa elatukseen niin olisiko se niin vaikeeta sille ukille sanoa? Että antais vähän pojalleenkin ennakkoa. Mutta noin muuten ei kai sitä vanhempiensa tulevaa perintöä välttämättä " tarvitse" jos omillaan toimeen tulee. Pysyyhän se omaisuus perheessä kun menee suoraan lastenlapsille. Mutta tuo 25-v. ikäraja ja avioehto kuulostaa oikein hyviltä ajatuksilta.

musta tuntuisi tosi pahalta, jos mun vanhemmat alkaisi siirtää rahaa suoraan meidän lapsille. Itse muditaan asuntoveloissa korviamme myöten, ja sitten meidän lapsille menisi kaikki suoraan... Suoraan sanottuna olisin tavallaan kateellinen omille lapsilleni, jotka saisivat kaiken helpommalla. Tietenkin osan voisi antaa suoraan, mutta että kaikki? Kyllähän lapset sitten saisi ne rahat meiltä aikanaan.

Sitä enemmänkin voi tietysti lahjoittaa, lahjoituksesta vain menee lahjavero.



Perintö- ja lahjavero ovat samansuuruiset, joten sinänsä on ihan sama, missä vaiheessa verot maksaa.



Lahjoitukset kannattaa kuitenkin tehdä lakimiehen avustuksella! Tällöin voi myös miettiä mahdollisia ehtoja lahjakirjaan (omaisuuden hallintaoikeuden siirtyminen jne.)

Että kadehdit jotain mikä ei ole koskaan ollu sun ja jonka eteen et ole laittanu tikkua ristiin????? Istut siis siellä perintöä odotellessa???



Jos joku ei halua mulle perintöä antaa niin en todellakaan halua sitä väkisinkään!!! Jos esim isäni haluaa tulla vaikka haudatuksi kaikkine rahoineen tai lahjoittaa ne kodittomille kissoille niin siitä vaan minä ilomielin sen hänelle suon!!!!! Eihän ne mun rahoja ole koskaan ollu enkai mä sellasia voi odottaa.......



Jos jostain jotain perintöä tulee niin kiitollinen saa olla........ mutta en todellakaan istu täällä kateellisena tulisilla hiilillä sitä odottelemassa!!!!

ihmisten keskimääräinen elinikä sen kun pitenee, joten perinnön saa yleensä vasta siinä vaiheessa, kun itse on jo lapset kasvattanut ja asuntovelat maksanut. Mitä sitä siinä vaiheessa enää perintövaroja kaipaa!

Minä olen ollut 15-vuotiaasta kaikki kesät ja lomat töissä, valmistuin yliopistosta 23-vuotiaana ja ollut vakityössä tuosta lähtien. Äitiyslomat pidin, en päivääkään hoitovapaata. Mieheni on yrittäjänä pitkää päivää töissä ja minä hoidan työni, lapset ja kodin. En todellakaan vaan istu odottamassa mitään. Fakta on vain se, että jos vanhempani haluavat rahaa jakaa " perheen sisällä" , haluan osuuteni. En myöskään hyväksyisi, jos vanhempani antaisivat kaikki rahat veljelleni, koska ei ole yhtään syytä, miksi hän ansaitsisi jotain, mitä minä en.

Toki olisi ihanaa, jos lapset saisivat jotain, mutta samaan aikaan kokisin sen kohtuuttomana, jos 100% perinnöstä menisi heille suoraan. Vanhemmillani on se verran kuitenkin varallisuutta, että se olisi suoraan kultalusikan syöttämistä lapsilleni ja potku minulle perseelle.

Vierailija:

Että kadehdit jotain mikä ei ole koskaan ollu sun ja jonka eteen et ole laittanu tikkua ristiin????? Istut siis siellä perintöä odotellessa???

Jos joku ei halua mulle perintöä antaa niin en todellakaan halua sitä väkisinkään!!! Jos esim isäni haluaa tulla vaikka haudatuksi kaikkine rahoineen tai lahjoittaa ne kodittomille kissoille niin siitä vaan minä ilomielin sen hänelle suon!!!!! Eihän ne mun rahoja ole koskaan ollu enkai mä sellasia voi odottaa.......

Jos jostain jotain perintöä tulee niin kiitollinen saa olla........ mutta en todellakaan istu täällä kateellisena tulisilla hiilillä sitä odottelemassa!!!!