Lue keskustelun säännöt.
Miten vierottaa 2,5 vee tissistä ja perhepedistä?
16.05.2007 |
Ja ennen kaikkea miten motivoida itsensä siihen? Kun se on niin suloista kun pieni lämmin olento kiehnää siinä koko yön ja silminnähden tarvii sitä tissiä. Lapsi siis viihtyy tissillä vuorokauden ympäri melkoisen usein. Muuta ruokaa ei sitten paljon syökään. Yöllä jos en ole vieressä kun herää niin nostaa kamalan porun ja lähtee etsimään. Herää monta kertaa yössä (ainakin 4-5). Jos olen vieressä niin etsii itse tissin ja jatkaa uniaan enkä välttämättä edes herää.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli: itseä alkaa jo nolottaa kun muut kummastelee kun likka repii paitaa ties missä ja kirkuu tissiä. En voi olla myöskään yötä missään koska hoitaja ei saa yhtään nukkua. Päivisin muut hoitajat ovat ok (paljon on ollut) eikä silloin yleensä huuda tisua ja syökin paremmin. Mutta kesällä tekisi mieli jättää viikoksi äidilleni ja lähteä reissuhommiin. En kuitenkaan haluaisi pakottaa äitiparkaa valvomaan öitään ja " opettamaan lastani tavoille" .
Miten pääsisin kivuttomimmin irti tissistä? En oikein tahdo kestää omaa suruanikaan asian suhteen saatika lapsen surua. Voiko sitä mitenkään lieventää? Vaikka manipuloida lapsi inhoamaan tissiä?
Kommentit (21)
ap:n lasta..On kyllä surku kun äiti haluaa pitää lapsen vauvan tasolla :(
Toivottavasti minusta ei tule tuollaista äitiä. Siitä tämä palsta on kyllä hyvä, että näkee millaisia kohtaloita joillakin lapsilla on eikä halua omille lapsilleen vastaavaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla onnistu tuolla keinolla 1v5kk lapsen vierotus.
mä varmaan sun tilanteessa antasin lapsen nukahtaa vielä viereen, mut kantasin nukkuvana omaan sänkyynsä. Pikkuhiljaa. . . joku toinen varmaan opettas samoilla huudoilla omaan sänkyyn nukahtamaankin, mutta mä en ole raaskinu, ihanaahan se on, kun lapsi vieressä, mutta paljon paremmin nykysin nukun, kun meidän sänky on " lapsivapaa" . Tsemppiä ja voimia sulle.
Kun likka on puraissut haavan. Mutta se on parissa päivässä palannut syötäväksi...
Tietysti jos aina vaan vakuuttaisin että on vielä pipi...
Mutta todellakin, pahin ongelma on varmaan siinä etten itse millään haluaisi vierottaa :(
Aikaisemmin tätä ongelmaa ei ole ollut, tää on jo neljäs lapsi ja muilta imetys on loppunut suht kivuitta noin vuoden iässä. Ehkä silloinkin suurin kipu äidillä...
Tää on viimenen, siksi ehkä suunnaton vaikeus. Haluaisin pitää vauvani. En ole esim yrittänytkään opettaa potalle, vaikka aikaisemmat oppivat 1,5 - 2 vuoden iässä. Samoin siirto lastenhuoneeseen tuntuisi siltä kun sydän rinnasta revittäisiin :(
ehdoin tahdoin hidastat lapsesi kehitystä ja pidät häntä vauvan tasolla. Mitä jos tutkituttaisit oman pääsi ihan ensimmäiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuommoista jaksa kukaan pitkään. Ihme, että olet noinkin kauan jaksanut. Onko lapsella mitään kuria muissakaan asioissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tan on pakko olla. Tuon imetyksen voisin viela ymmartaa (vaikka melko sairasta sekin) mutta sita en, ettei 2,5vuotiasta olla edes yritetty opettaa potalle!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pidin muuten niitä laastareita pari viikkoa, vieläkin yrittää joskus tissiä poika saada, mut nyt riittää enää, kun sanoo, et tissi on pipi, ei tarvi enää näyttää. Imetyksen lopetin n. kuukaus sitten t.2 (ja 4 muistaakseni)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli vaan näin neljän lapsen äitinä mieleen että mitä miehesi ajattellee asiasta? Itse olen aina onneksi osannut lopettaa imettämisen vuoden ikäisenä, joten kuvaamisia ongelmia ei ole ollut. Mutta se seksi puoli: miten teillä? Lopeta nyt se imettäminen ja ala hoivaamaan ukkoasi!!!
Sidot sitä liikaa itseesi ja toimit OMAKSI hyväksesi: kun susta olis niin kiva, kun se olis vielä vauva.. Mieti, kuinka itsekäs olet?? Kaukana hyvästä äidistä, joka varmaan kuvittelet olevasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin välillä nukkumassa sen likkani kanssa. Huvittavaa että pahimpana asiana pidetään tota vaippaa, olen kuvitellut että Suomessa on pilvin pimein yli kolmevuotiaaksi vaippaa pitäviä ;)
Kyllähän tytölle on toki pottaa näytetty ja itse asiassa hän olisi varmaan valmiskin potalle, välillä ottaa itse vaipan pois ja käy pisulla. Mutta tarkoitin että se viimeinen " koulutus" puuttuu siihen että vaippaa ei enää käytettäisi ollenkaan. Kaikilta muilta jätin vaipan kokonaan pois viimeistään kaksivuotiaana ja pari viikkoa kuurasin vahinkoja kunnes lapset oppivat siihen systeemiin että asiat muistetaan aina tehdä vessaan.
Yksi syy siihen että tämä koulutus on tekemättä on se että lasta hoitaa niin paljon muut kuin minä. En ole halunnut laittaa hoitajia pissankuurausvastuuseen. Siinä mielessä en allekirjoita sitä väitettä että jotenkin kahlitsisin lapsen itseeni. Päin vastoin tämä lapsi saa todella paljon muitakin kontakteja kuin minä. Esikoinen oli aikanaan paljon mummolassa mutta ne kaksi tässä välillä olivat vain ja ainoastaan minun seurassani kerhoikään asti ja kouluikään asti kotihoidossa. Tämä viimonen on iltatähti, enkä aijo olla hänen kanssaan kotosalla kuin kolmevuotiaaksi. Tätä lasta hoitavat kouluikäiset sisarukset ja muutama " palkkamummo" ja MLL:N hoitaja, au pairejakin on ollut. Minulla kun on jo niin paljon " muutakin elämää" josta en ole enää osannut luopua.
Imetys- tai perhepetiasia ei hetkauta meidän seksielämäämme yhtään mitenkään. Meillä on mieheni kanssa ihan erilainen vuorokausirytmi, joten emme juuri koskaan nuku yhdessä muutenkaan. Nytkin mieheni juuri tuli nukkumaaan ja minä heräsin. Jos harrastamme seksiä teemme sen yleensä aina päiväsaikaan. Mutta seksi ei ylipäänsä ole mikään kovin tärkeä osa elämäämme. Minä pärjäisin hyvin ilmankin, mutta miehen mieliksi harrastan sitä silloin kun hän tarvitsee, yleensä muutaman kuukauden välein.
Lähden tästä kohta tekemään työkeikkaa, joten en ole kommentoimassa enempää tänään, mutta yritän muistaa kaivaa jutun esille illalla.
terkuin ap
Johtuu varmaan siitä imetyksestä. yök yök yök. Meillä 2,5-vuotiaat ovat jo todellakin olleet päivä-, sekä yökuivia. Osanneet ajaa polkupyörää ja piirtää pääjalkaisia ja vaikka mitä. Vaikea kuvitella aktiivista leikki-ikäistä tissitakiaisena.
Perhepeti on myös vastenmielinen mielestäni. Usein nukutusongelmia myöhemmin perhepetilapsilla. Ja se aviomies usein unohdetaan kokonaan.
anteeksi nyt vaan. Mutta oon joskus kattonu vierestä kun kävelevä ja jo hieman puhuva lapsi hakee äidiltä tissiä ja meinas tulla oksennus. Se oli - j a on - vaan ihan primitiivinen, välitön reaktio. En osaa perustella, mutta minusta tuo ei ole ihan normaalia, mihin ajattelit sen rajan vetää, jos se on kerran niin kamalan vaikea tehdä? imetätkö vielä välitunnilla kun se on niin ihana kun " pieni" tulee kiehnäämään.
Onkohan nyt niin, että tämän asian suhteen pääsi on hieman nyrjähtänyt?
ihminenkö sielä joka välissä haukkuu ap:tä?? tuskin voi noin monta eri ihmistä ollu noin typeriä.. Minusta on ihana, että jotkut jaksaa noin pitkään imettää. Ja että onnistuukin. Vanhaa lasta tietenki jo vaikeampi vierottaa. Teipit kuulostaa hyvältä keinolta. Ite vierottanu jo 10 kk ja 8 kk iässä ja sujunu niin hyvin pullon kans, mutta enää ei kannata pulloakaan tarjota. no, toivottavasti sujuu kuitenkin jotenkin!
Että tisseistä ei enää tule maitoa, mutta jääkaapista saa maitoa tölkistä, jos on maitojano. Muutaman kerran sitä jouduin toistamaan kunnes lapsi uskoi. Se myös tietysti helpotti, että aloitin työt ja lapsi jäi isänsä hoiviin... Olihan se tietysti vähän haikeaa, kun tiesin että enää tämän jälkeen en tule imettämään. Mutta aikansa kutakin, aika mennä eteenpäin ja aloittaa uusi vaihe pienen taaperon elämässä.
Muuten, meillä on neljästä lapsesta kolme ollut vielä 3-vuotiaana vaipoissa.
eikö imettämiselle mielestäsi ole olemassa mitään rajaa? Siitähän tässä loppupeleissä on kysymys,vai mitä? Tuskin kukaan on imettämistä vastaan yleisesti, mutta joidenkin - kuten minun - mielestäni 2,5 vuotta on liian kauan. Joten mikä on sinun rajasi, kai sellainen kuitenkin on? Vai onko ok käydä armeijan porteilla tarjoamassa evästä esikoiselle?
Ysille täytyy kommentoida!
Vierailija:
En totta vie koe imetystä raskaana. Mikään ei helpota jos imetys loppuu. Päinvastoin, sitten alkaa nukutusrumba, johon menee huomattavasti enemmän aikaa ja hermoja kuin imetykseen. Olen itse pelännyt ja kärsinyt lapsena hirvittävästi joutuessani nukahtamaan yksin, pahat traumat ja pelot on vieläkin jäljellä. Siksi olen äärettömän herkkä lapsen nukahtamispelolle. Istun vieressä mieluummin maailman tappiin kuin annan pelätä. Kolmea ekaa nukutin kouluikään asti ja ylikin. Parin vuoden ajan kaksi ensimmäistä itse asiassa nukahtivat keskenään/itsekseen, mutta heti kun he eivät enää halunneet, aloin uudestaan nukuttamaan.
Toinen juttu on se, että olen pystynyt päivällä tekemään joitain välttämättömiä töitä tietokoneella sen ansiosta että lapsi on viihtynyt tissillä. Jos hän riekkuu työhuoneessani irrallaan, menee hermo kun ei voi vahtimiselta keskittyä töihin (tosi paljon kiinnostavaa tavaraa tarjolla joihin ei saa koskea). Ja toisessa huoneessa hän ei yleensä viihdy yksikseen, ellei sitten jonkun aikaa videoitten parissa. Mutta mistäs tiedän että hän on sellaisella tuulella että viihtyy yksin juuri silloin kun joku tärkeä homma ilmaantuu? Työhuoneeni on niin täynnä ettei sinne edes mahdu leikkikehää, jonne voisin laittaa hänet protestihuutamaan hommieni ajaksi.
Minä en ole minkään sotilaallisen kurin kannalla. Välttämättömät asiat kielletään, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat. En pelkää pahoittaa lapsen mieltä silloin kun on pakko, mutta en myöskään halua tehdä sitä jos ei ole pakko. Työni minun on pakko tehdä vaikka sitten joutuisin sitomaan lapsen pöydänjalkaan, imetyksen kanssa ei olisi ollenkaan pakko, ellei työni vaatisi lapsen luovuttamista mummollensa joksikin aikaa. En todellakaan halua pahoittaa mummon mieltä luovuttamalla hänelle epätoivoisesti tissiä kiljuvaa lasta öiksi, ei hän ole sellaista ansainnut. Mies voisi periaatteessa sen koulutuksen tehdä, mutta hänelläkin on nyt kiireellisiä omia töitä, jotka kärsisivät pahasti.
Omien rintojenikin takia lopettaisin mieluummin vähitellen kuin kertarysäyksellä. Yksi lapsistani lopetti itse kertarysäyksellä ja pari viikkoa sain voihkia kipeitä rintoja, lypsää ja kuumeilla kun pakkaantuivat tukkoon. Säännölliset ruoka-ajat helpottaisivat vähittäistä vierottumista, kun voisi liittää imetykset ruokailuihin ja vähitellen karsia niitä, niin tein aikaisemmin. Mutta nykyään meillä ei ole mahdollisuutta säännöllisiin ruokinta-aikoihin. Jo isompien lasten harrastuskuljetukset tekevät sen mahdottomaksi, puhumattakaan oma epäsäännöllinen työni siihen päälle.
Melkein luulen että yritän lopettaa päiväimetykset ensin ja jättää yötissin ja omaan sänkyyn totuttamisen viimeiseksi. Sen olen jo toteuttanut että julkisella paikalla en anna tissiä, mutta sehän ei estä lasta jatkuvasti kärttämästä ja nykimästä puseroa. Tokan lapseni koulutin ensin rattaissa heijaamalla ja sitten vähitellen yksin jättämällä nukahtamaan itsekseen. Hän oli tosin alle puolivuotias, joten en tiedä tepsisikö se keino näin isoon lapseen ;) Viereen nukuttaminen ilman tissiä ei varmaan onnistu, koska vieressä nukkuminen yhdityy niin vahvasti tissiin, pakko ottaa joku fyysinen " hajurako" . Surullista vaan on se että se fyysinen symbioosi sitten häviää :(
En tiedä sitten olenko sitten jotenkin pipi, mutta minusta on ihanaa jos lapseni on konkreettisesti " osa minua" . Ylipäänsä nautin lapsissani siitä että näen heissä itseäni, sen takia lapsia olen edes hankkinut, monistaakseni itseäni ;) Tietysti lapseni ovat omia persooniaan, jokainen heistä on perinyt eri puolia minusta ja suvustani, toki miehenkin mutta se ei ole minulle niin henkilökohtaisesti tärkeää :D