Miten vierottaa 2,5 vee tissistä ja perhepedistä?
Ja ennen kaikkea miten motivoida itsensä siihen? Kun se on niin suloista kun pieni lämmin olento kiehnää siinä koko yön ja silminnähden tarvii sitä tissiä. Lapsi siis viihtyy tissillä vuorokauden ympäri melkoisen usein. Muuta ruokaa ei sitten paljon syökään. Yöllä jos en ole vieressä kun herää niin nostaa kamalan porun ja lähtee etsimään. Herää monta kertaa yössä (ainakin 4-5). Jos olen vieressä niin etsii itse tissin ja jatkaa uniaan enkä välttämättä edes herää.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli: itseä alkaa jo nolottaa kun muut kummastelee kun likka repii paitaa ties missä ja kirkuu tissiä. En voi olla myöskään yötä missään koska hoitaja ei saa yhtään nukkua. Päivisin muut hoitajat ovat ok (paljon on ollut) eikä silloin yleensä huuda tisua ja syökin paremmin. Mutta kesällä tekisi mieli jättää viikoksi äidilleni ja lähteä reissuhommiin. En kuitenkaan haluaisi pakottaa äitiparkaa valvomaan öitään ja " opettamaan lastani tavoille" .
Miten pääsisin kivuttomimmin irti tissistä? En oikein tahdo kestää omaa suruanikaan asian suhteen saatika lapsen surua. Voiko sitä mitenkään lieventää? Vaikka manipuloida lapsi inhoamaan tissiä?
En ihan jaksa uskoa ap:n tarinaa. En ole koskaan kuullut, että noin isoa imetettäisiin monta kertaa vuorokaudessa ja vielä öisinkin. Tai että imetystä tuntuu kaipaavan äiti vähintään yhtä paljon kuin lapsi. Itse imetin nuorinta viimeisen vuoden ajan enää aamuisin ja iltaisin tai jompana kumpana, mutta en koskaan enää päivällä enkä yöllä, eikä lapsi tullut ikinä missään tilanteessa roikkumaan paidan helmaan. Vieroittuminen onnistui kivutta, kun lapsi oli itse valmis luopumaan rinnasta. Ja vaikka meilläkin oli nuorimmainen ja viimeinen lapsi kyseessä, en minkäänlaista haikeutta tuntenut imetyksen loppumisesta. Potalle lapsi oppi 2-vuotiaana ja perhepedistä lapsi siirtyi omaan sänkyyn reilun puolentoista vuoden iässä, kun yöimetys loppui.