Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tahtoisin mennä töihin! Olen todella tympääntynty kotielämään
16.05.2007 |
Lapset ovat nyt 1,5-vuotias sekä 4,5-vuotias. Olen ollut kotona siitä saakka kun olin raskaana ja odotin esikoista!
Esikoisen pikkulapsiaikana nautin kotona olosta, leikkipuistoista, leipomisista jne. Oli ihanaa saada olla kotona ja poissa töistä! Tykkäsin tästä vielä kakkosen vauva-aikanakin mutta nyt tuntuu että on tullut STOPPI eteen! Masentaa ja tylsistyttää todella. Ja me kuitenkin käydään leikkipuistoissa ja avoimessa päiväkodissa ja sukulaisten luona kylässä. Tahtoisin vaan jo päästä kehittämään itseäni muutenkin kuin äitinä.
Onko muille tullut tälläistä stoppia kotielämän suhteen? Menittekö töihin vai sinnittelittekö kotona?
Harmittaa itseäni molemmat vaihtoehdot. Aiemmin päätin että töihin menen kun kuopuskin on sen 3v täyttänyt mutta nyt tuntuu että sinne on masentava ikuisuus.
Toisaalta kun olin ajatellut hoitaa lapsesi sinne 3v saakka vähintään kotona niin ahistaa lapsen puolesta, tulee huonoäitifiiliksiä ja tunne että pistää liian pienenä hoitoon jos menee jo töihin.
Minun työni on sellaista että sitä tehdään joko se 40h viikossa tai sitten ei ollenkaan. Osapäivätyö ei ole mahdollista minun nykyisessä työpaikassani joka muuten on aivan ihana ja kaipaan sinne.
Kommentit (5)
kaipaan työkavereita ju muutakin puuhaa. Poika kohta 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä menin töihin kun kuopus oli 1v2kk kun en kotona enää viihtynyt. Minulla on 3 lasta ja olin ollut jo pitkään kotona. Suunnitteilla vielä 1-2 lasta myöhemmin ja tahdoin välissä päästä töihin!
Lapset tykkää olla hoidossa mieluummin kuin kotona palstailevan " olen väkipakolla kotona hammasta purren" -äidin kanssa.
Mulla just samanikäiset lapset ja samanverran olen ollut kotona ja
nyt on alkanut tuntumaan että hammasta purren porskutetaan,
sinnittelen vielä tämän vuoden, mutta en enempää, vaikka
pyhästi vannoin että kuopuksenkin pitää olla 3 v että vien
hoitoon mutta nyt tunnen että paukut alkaa loppua itsellä ja
kaipaan jo pikkuhiljaa sitä työelämää eikä tätä ainaista ruuan laittoa
siivousta ja muuta rumbaa, lasten kanssa on tietty ihana edelleen
olla mutta esikoinenkin on jo niiiiin päiväkotikypsä että musta
alkanut tuntua että homma alkaa tän vuoden jälkeen oleen
hyvin hoidettu!
Minulla oli 2 vuotta sitten tasan samat fiilikset ja saman ikäiset lapset! Päätin kähteä töihin, kun tuntui että pää leviää...ja loppujen lopuksi olin jo niin kireä, että lapset saivat varmasti positiivisempia päiviä aloitettuaan päiväkodissa kuin olisivat saaneet minun kanssa kotona jos olisin vielä jatkanut kotiäidin uraa.
Onko kuopuksesi ujo, rauhallinen vai toimelias, rohkea? Minun kuopukseni oli 1v8kk aloittaessaan päiväkodissa ja hän pärjäsi mainiosti, aivan yli odotusten heti alusta saakka. Hän on reipas ja rohkea luonteeltaan, joskin herkästi suutuva ja dramaattinen. Molemmat lapset sopeutuivat hoitoon hirveän hyvin.
Sinuna minä sopisin töihin palaamisen ajankohdan vaikka ensi syksylle. Saisit viettää kesän lasten kanssa kotona, mutta sinulla olisi tiedossasi päivä, jolloin töihin paluu on luvassa. Syksyllä on lasten paras aloittaa päiväkodissa (ellet laita pph:lle), kun uusi hoitokausi alkaa.
Alue: Aihe vapaa
Minulla samoja fiiliksiä, lapset 3v ja 1v1kk. yritän vielä jaksaa kotona jonkin aikaa kuopuksen takia