Mita tarkoittaa kehitysvammaisten lasten erityishuollon laki lasten hoidosta? siis ilmaista?kuka maarittaa mitka diagnoosit ovat kehitysvammaisuuden diagnooseja?

Kehitysvammaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi.



Kehitysvammaisuuden lääketieteellisiä diagnooseja (isokokoinen tiedosto) on paljon. Useimmat niistä ovat harvinaisia. Suurta osaa kehitysvammaisista ei kyetä täysin diagnosoimaan eikä vammautumisen todellista syytä saada tietää.



Kehitysvammaisuuden asteen mittarina on käytetty kansainvälisen tautiluokituksen älykkyysosamäärän mukaista ryhmittelyä. Sen mukaan syvästi kehitysvammaiset ovat henkilöitä, joiden älykkyysosamäärä on 20 tai sitä vähemmän. Vaikeasti kehitysvammaisten älykkyysosamäärä on 20:stä 35:een asti. Keskitasoisesti kehitysvammaisten älykkyysosamäärä on 36:sta 50:een. Lievästi kehitysvammaisilla älykkyysosamäärä on 51:n ja 69:n välillä. Sitä lievemmin kehitysvammaisia pidetään heikkolahjaisina. Asteikko on ehkä jossain määrin vanhentunut, minkä vuoksi tutkijat ovat usein käyttäneet lievän kehitysvammaisuuden ylärajana klassista älykkyysosamäärää korkeampaa pisteytystä.

Seuraava taulukko perustuu Pienois-Suomi-tutkimukseen v. 1962. Sen otanta käsitti 9,62 % Suomen väestöstä. Tason mukaisen luokituksen suoritti Isto Ruoppila.



Kehitysvamman taso Älykkyysosamäärä Esiintyvyys väestössä

Syvä alle 20 1,11 ¿

Vaikea 21-34 0,91 ¿

Keskitasoinen 35-49 1,63 ¿

Lievä 50-69 2,97 ¿

Yhteensä 6,62 ¿



Älykkyysosamäärän mukainen ryhmittely ei vastaa kehitysvammaisten todellista suoriutumista elämässä. Tämä johtuu siitä, että kehitysvammaisten henkisten kykyjen rakenteet voivat suuresti vaihdella. Myös kehitysvammaisten lisävammat ja henkilökohtainen kokemustausta vaikuttavat. Arvioitaessa kehitysvammaisuuden vaikeusastetta onkin arviointiperusteena pidettävä toiminnallisten taitojen tosiasiallista tasoa ja jokapäiväiseen elämään liittyvää avuntarvetta.



Kehitysvammaisia ihmisiä oli 1900-luvun lopun Suomessa n. 32.000, kun kriteerinä pidettiin sitä, että älykkyysosamäärä oli alle 70. Noin puolet heistä oli älykkyysosamäärällä mitaten lievästi kehitysvammaisia. Käytännössä he olivat vaikeavammaisia. Useimmat olivat vammaisuutensa vuoksi työkyvyttömiä ja suurin osa tarvitsi säännöllistä apua selviytyäkseen jokapäiväisen elämän vaatimuksista

Myös kehitysvammaisen lapsen päivähoidosta peritään maksu, jonka suuruus riippuu huoltajien tuloista.

Maksuttomuudella tarkoitetaan alle 16-vuotiaan kehitysvammaisen vammasta johtuvia erityispalveluita, kuten tilapäistä- tai kokoaikaista perhehoitoa, terapioita, erityisopetusta jne.

eipä vastaa 200e maksimimaksu päivähoidon kuluja kehitysvammaisella lapsella. Heillä on muun muassa oma hoitaja päivähoidossa ja ilmainen taksikuljetus ovelta ovelle- totta kai tarpeellisia molemmat.

mutta eho:n se ei kuulu.