Tympiikö sinua sellaiset kaverit, jotka pyytävät aina heille? Minua tympii
Kommentit (18)
rankkaa! Voi kauheaa, kun tuollaisia kavereita on! Ei voi kun ottaa osaa...:D
Mulla on yksi kaveri, joka haluaa aina kun ollaan lähdössä baariin, että aloitellaan heillä. Ärsyttää aina mun sitten raahata meikit jne mukaan sinne. Enää en ole sitten mennytkään, ollaan nähty vasta baarissa.
mutta tosiaan vuoroin vieraissa, noin suurinpiirtein,
eli jätän minäkin menemättä silloin tällöin jos he eivät voi meilläpäin poiketa...
sitten on taas niitä jotka aina olisi tulossa meille,
ihan ok muuten mutta kun just niiden muksut sekoittaa lasten huoneen aina ihan mullin mallin,
eivätkä koskaan siivoa lähtiessään edes hiukan.. =(
ongelmia teettää nää ihmissuhteet! =)
Tuppautua en minäkään viitsi. Oletteko kutsuneet kavereitanne vai sanoneet vain yleisesti: " Tulkaa käymään?"
eipähän tarvi siivota, miettiä tarjoomisia yms..
vähän lomaa kotiäidille..
Aina on tulossa kyllä toisten luo kylään, mutta ei koskaan pyydä muita heille. Vuoroin vieraissa sanon ma!
Tietenkään kaverisi ei voi " kutsua itseään kylään" teille. Olen törppö, jos et ole tajunnut esittää kutsua vastavierailulle.
Kaverisi taitaa olla paljon hienotunteisempi kuin sinä ja odottaa, milloin sinulla on sopiva hetki ja suvaitset sopia kyläilystä.
Edellisenä tai samana päivänä tuli tekstiviesti tyyliin Tuutteko tänään klo14? Koin sen kamalana hyppyytyksenä. Mulla ei ollut autoakaan vaan jouduin menemään vauvan kanssa kahdella bussilla. Mutta kun heidän lapsensa unirytmit yms olivat niin tarkat ja lapsi muutenkin herkkä...! Sitten kun mentiin sinne, he eivät tarjonneet mitään syötävää. Itse laitan aina hienot tarjoilut, jos joku tulee käymään. Tuntui, että tämä äiti halusi minun käyvän siellä vain omaksi huvituksekseen, näkemättä yhtään vaivaa. En ole ollut nyt varmaan vuoteen yhteydessä sinnepäin, jotenkin yhteydenpito lopahti.
mutta he kieltäytyivät ihan systemaattisesti, aina oli joku syy, miksi tulo oli heille hankalaa ja olisi kätevämpää, jos me menisimmekin sinne!!
Mennä valmiiseen ruokapöytään/ kahvipöytään? En tajua ongelmaa nyt...
on jonkun kanssa ollut yksipuolista vierailua. Se on korjaantunut sillä, että olen kutsunut heidät käymään. Tai sitten voi olla kyse siitä, että toisen elämäntilanne sopii paremmin jomman kumman luona käymiseen, ja siihen ollaan sopeuduttu. Esim. toisella on tosi pieni kämppä tai liikkuminen vaikeampaa. Tällä hetkellä monet kavereistani käyvät meillä, koska mulla on vilkas kolmivuotias ja he asuvat pikkuruisissa yksiöissä, joissa ei ole lapselle minkäänlaisia virikkeitä vierailun ajaksi. Mukavampaa kaikille silloin, että he tulevat mun luokseni eikä toisinpäin.
kylään. Hän sanoo sitten aina yleisesti, että tulkaa tekin joskus meille, mutta kutsuu ehkä kerran vuodessa. Minä odotan kutsua, että tulen ja tulen mielelläni. Minäkin kutsun vieraita meille enkä vain sano että tulkaa käymään.
He haluavat meidän perhettä kuitenkin tavata, joten sitten jo seuraavana viikonloppuna he kutsuvat meidät heille.
Ja näin käy usein. Ja toisaalta aina pitäisi soittaa, kun itsellä sattuu olemaan vapaa hetki ja voisimme käydä kahvilla, mutta toisaalta hänelle ei ne ajat koskaan käy ja sitten hän pyytää ilmoittamaan " ajoissa" (tyyliin viikkoa ennen).
Joku ihmetteli, että miksi ei sovi mennä valmiiseen pöytään. Ei siinä olekaan vikaa, mutta se on aina se lähtemisen vaiva ja meidän pitää joustaa ajoissa (mikä ei sinänsä ole kyllä ongelma). Ja jos haluaa nauttia vaikka jotain alkoholipitoista, niin sitten toisen pitää olla kuskina, kun taas kotioloissa kumpikin voisimme nauttia jotain.
musta olisi ihanaa, jos joku kutsuis aina :)
Olen tehnytkin yhden kohdalla, että en mene heille, ennenkuin hän tulee meille käymään. Piti tulla vauvaa katsomaan ja " vauva" täyttää kohta vuoden.... En ole mitenkään suuttunut, tää on ihan periaatteellinen juttu, koska hänellä ois liikkuminenkin huomattavasti helpompaa kuin mulla. Toisena syynä on, että ajattelin ihan piruuttanikin katsoa, että kuinka kauan menee kun suvaitsee saapua vierailulle. Sähköpostia kyllä laitetaan ja tiedetään toistemme kuulumiset noin ylimalkaan. Huvittavinta tässä on se, että meidän välissä ei montaakaan kilometriä ole. Kuulostaa ehkä lapselliselta tää mun periaatteellinen juttu, mut tuli vaan mitta täyteen.