Miksi ihmiset hämmentyy ystävällisyydestä?!

ajatellaan heti että toinen tunkeutuu reviirille, tai on naivi.

kun niitä menoja ja muistamisia on muutenkin niin kamalasti niin ei ollenkaan huvittaisi joutua kiitollisuudenvelkaan joistain krääsistä. Niin että mieluummin älkää antako minulle yhtään mitään, kiitos! En halua muistamisia enkä lahjoja enkä edes ystävällisyyttä, minulla ei ole aikaa olla kenenkään ystävä!

Olethan sen huomannut jo täällä av:llakin?



Mutta hienosti teit kuitenkin! Onneksi on vielä ystävällisiä ihmisiä olemassa =)

Vain ja ainoastaan suomessa on asiat juuri nain! Suomalaiset eivat osaa ottaa vastaan ystavallisyytta jossa ei ole mitaan vasta lahjan haluisuutta mukana, vaan aina ajatellaan juuri noin etta JOUTUU nyt sitten itsekin olemaan mukava ja ehka antamaan kortin tms. Missa vaan maailmassa voi tuon eleen tehda niin ettei rairuoholautasen saaja joudu ostamaan vakisin vastalahjaa, yksinkertainen KIITOS riittanee.

että voi vitsi, nyt mä en oo hommannut sille mitään... Ajattelen samalla tavalla itse joka joulu, kun kortteja tulee ovista ja ikkunoista! :D Mutta älä anna toisten hämmennyksen pilata omaa antamisen iloasi. Ystävällisyyttä mahtuu tähän maailmaan. Kyllä niille ihmisille varmasti tuli hyvä mieli sun lahjoistasi, vaikka ensireaktio olikin hämmennys!

Ihmisillä on kummallinen taipumus sitten ajatella, että harmi kun en itse tehnyt noin ja sitten tulee mieleen että mitäköhän tuokin nyt yrittää tuolla todistella, että hän oli ystävällinen ja te ette osaa olla tms. Eli ihmiset aina luulevat että muilla ihmisillä on jotain taka-ajatuksia tai pottuilu mielessä, kun he ihan yksinkertaisesti vain haluavat ilahduttaa muita lähimmäisiään. Näin minä olen sen tulkinnut.

Siksi aina aika ajoin saan ihmeellisiä hännystelijöitä, jotka oikein kerjäävät ystävällisyyttä osakseen. Säälittää, kun ihmiset eivät osaa olla toisilleen ystävällisiä ja siksi jotkut sitä sitten " joutuvat" kerjäämään.

suosiota ja nyt he joutuvat sitten jotenkin muistamaan sinua.

Yritettiin yhden lasten harrastusryhmän kanssa sitä, että jokainen toisi vaikka kaksi euroa ja ostettaisiin yhdessä kahdelle ohjaajalle kukat tms., eikä niin, että joka toinen ostaa sen saman sulklaarasian tai sellofaaniin käärityn kynttilän ja se toinen puoli ei anna mitään ja ovat sitten ehkä " häpeissään" siinä hetkessä kun muut antaa lahjojaan.



Kolmen lapsen vanhemmat olivat sitä mieltä että " miksi pitää niitä jotenkin muistaa, mehän maksetaan tästä harrastamisesta" .



Jep. Siihen ei ollut lisättävää. Ja kyseinen harrastus siis maksaa satasen kaudessa, kukkaraha olisi ollut 2 e. Ohjaajat ovat olleet tosi, tosi kivoja ja sitoutuneita hommaan, tiedottaneet ja jutelleet, auttaneet vessaan kärsivällisesti sen seitsemän kertaa harjoituksen aikana ja muutenkin ovat hyviä tyyppejä. saavat ehkä nimellisen korvauksen seuralta työstä.

heidän mielestään ylität sopivaisuuden rajat, kun noin teet itseäsi tykö.



Suomessahan et voi käyttää edes toisen ihmisen etunimeä hänelle puhuessasi, koska se on kuin omistaisit hänen nimensä. " Pekka, mitä mieltä olet..."

Ja että tuletko myöhemmin katsomaan, onko ruohoa kasteltu. Jos siis jotkut ruohokipot evvk.