Lue keskustelun säännöt.
Väsymyksen/ masennuksen ero?
27.03.2007 |
Missähän mahtaa mennä äidin väsymyksen ja masennuksen ero, teitääkö kukaan? Olen täälä kahden vaiheilla lähdenkö apua hakemaan vai yritänkö vielä pärjätä ja yrittää lisätä unimäärää. aj jos apua haenkin niin mistä?
Meillä siis tilanne on tämä: 1v,lähes 3v ja 4,5v lapset, minä kotona, mies töissä ja rakentaa taloa. Minä ja lapset ollaan sairastettu kaikkea mahdollista (ja mahdotonta?) yhdessä ja erikseen tammikuusta asti. Nuorin alottaa päivän joka aamu klo.5-6. Vanhin ei nuku päiväunia. Lapset menee illalla nukkumaan viimeistään 21, mutta itse en ihan silloin vielä malttaisi.
Oma olo on nyt kuitenkin ihan tööt. Tämänkin aamun alotin itkemällä, kun piti nousta 5.15 ja päätä oli särkenyt koko yön niin etten saanut nukutuksi. Itkeskelen nykyään muutenkin usein, mutta silti tuntuu etten oikein tunne enää mitään. Pinna on kireällä ja hermot menee lapsiin aivan liian vähästä. Yleensä se purkautuu huutamisena mutta eilen huomasin nappaavani esikoista hiuksista kiinni kun muu ei tehonnut. Sitä pelästyin itsekin.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Näin tilanne ei voi jatkua, sen tiedän. Mutta en tiedä mikä tähän auttaisikaan. Hoitajia meillä on tosi huonosti saatavilla, enkä esim. neuvolaan pääsisi yksin juttelemaan. Lasten kuullen en halua mennäkään.
Osaako joku auttaa ja neuvoa? Perheemme olisi ikuisesti kiitollinen!
Kommentit (13)
Se sairaus voi olla esim. masennus tai kilpirauhasen ongelmat.
Niin...kumpi oli ensin, muna vai kana? Väsymys vai masennus?Toisiaan ruokkiva kierre joka tapauksessa.
Minulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kun sain parisen vuotta sitten siihen lääkityksen ja tunsin aloin tuntea itseni toisinaan jopa virkeäksi, alkoi masennusoireet kadota kuin itsestään. On ihan toisenlaista elää kun ei koko ajan ole ihan rättipoikkiväsynyt.
Sinulla kyllä voi väsymys johtua masennuksestakin. Tai ihan vaan ylistressaavasta elämäntilanteesta, jossa nyt juuri elätte. Voitteko mitenkään helpottaa arkeanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos kesällä vielä tuntuu samalta, niin sitten tilanne ei ole helpottanut.
Itse olen hakenut apua uupumukseen, kun väsymystä oli jatkunut pari vuotta. Minäkin olen mietiskellyt, että onko kohdallani kyse väsymyksestä, masennuksesta, elämänvaiheesta, huonosta kunnosta, vai mistä. Mutta eivät ne siellä terveyskeskuksen mielenterveystoimistossa syitä ihmetelleet, vaan siellä alettiin vain miettiä, miten oloni saataisiin paremmaksi. Itse kyllä kaipasin sieltäkin vähän tarkempaa diagnoosia, mutta yhden rastituskyselyn perusteella vain sanottiin, että mulla on masennus.
Sinulle sanoisin, että jos epäilet, että kyse on " vain" univajeesta, niin miksi et kuitenkin kävisi lasten kanssa ysiltä nukkumaan. Meillä tehdään niin, ja kyllä siihen tottuu. Omaa aikaa ei illalla jää, mutta eipä ainakaan univelka kartu enää lisää. Kyllä pidemmän unen jälkeen on aamulla aivan toinen olo. Kokeile edes viikko!
Ja jos sulla päätä särkee läpi yön, niin olisiko hierojan paikka. Eihän jatkuvan säryn kanssa ole helppoa olla iloinen. Teillä on varmasti talonrakennuksen kanssa rahat tiukilla, mutta nyt ei olisi kyse mistään hemmotteluhieronnasta, vaan sun terveyden hoitamisesta.
Minkälaista apua sait? Keskustelua vai lääkitystä vai molempia, ja tehosiko? Itse olen just varaamassa lääkäriin aikaa kun epäilen masennusta ja kiinnostaa tietää että miten tässä edetään.
-ei ap
: )
Lääkityksestäkin on puhuttu, mutta kun minä imetän vielä, niin lääkäri päätyi, ettei suosittele mulle lääkitystä vielä, ennen kuin vauva saa muutakin juomaa kuin äidinmaito.
Ja verikokeisiin lähetettiin, että onko arvot kohdallaan, mutta siellä ei ollut mitään häikkää.
6
tosin et ehkä vain enää välitä siitä, että olet masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tosin et ehkä vain enää välitä siitä, että olet väsynyt.
rytmihäiriöitäkin alkoi pukata, ajatus ei kulkenut, koko ajan suututti tai itketti, enkä jaksanut kävellä kuin lyhyitä matkoja. söin ja lihoin.
Kun lapsi alkoi nukkua, opettelin ensin itse nukkumaan. Sitten nukuin parin kuukauden aikana univelat pois. Ilman testejä ja lääkkeitä elo on kuin 10v nuoremmalla, jos viime vuoteen vertaan.
Ei kaikki ole aina vain jotain patologista masennusta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa, voi ihminen olla ihan oikeasti vain aivan äärettömän väsynyt ja stressaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkö saisi heitä sänkyyn aikaisemmin.
Tai päikkäreille siskonpetiin kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua ihmisiä. Mix niitä lapsia pitää tehdä noin lyhyellä välillä ja sit ei voimat riitä kuitenkaan. MIX ? Etkö jo yhden lapsen jälkeen tiennyt millasta se vauvarumba on?
Mullakin olis varmaan burnout jos olis 3 noin pientä lasta.
Siis teet testit vasta kun olet nukkunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö voisi tehdä vaikka niin, että mies töistä suoraan kotiin, lähdet ystävän luo yöksi tai vaikka hotelliin nukkumaan yhdeksi, kahdeksi yöksi. Jos maailma näyttää sen jälkeen valoisammalta, niin olet vain väsynyt. Mutta kyllä ylenmääräinen uupuminen voi masennukseen johtaa, joten kannattaa itsestään huolta pitää. Eihän siitä mitään tule, jos pienten lasten äitinä ajat itsesi täysin piippuun.
Itse myös itseskelin viime yönä pari tuntia keittiön pöydän ääressä, syynä olivat työongelmat ja stressi.. En siis saanut nukuttua.
Teillä on nyt tosi raskas elämänvaihe (pienet lapset ja talonrakennus). Yritä ajatella että kaikki on ohimenevää ja väsymys kuuluu asiaan. Älä odota mitään ihmeellistä, kyllä väsymys sairastelukierteen jälkeen on ihan normaalia ja varmasti helpottaa pian kun keväällä ei enää taudit niin jyllää kuin sydäntalvella. Tsemppiä!!