Lue keskustelun säännöt.
Hoitakaa masennustanne! Tiedättekö, että pitkäaikainen masennus
01.05.2007 |
" tyhmentää" pysyvästi? Ajatteluprosessi hidastuu, ratkaisukyky kaventuu, valinnoista tulee vaikeampia.. ja muutos on valitettavasti pysyvä. Olen käsitellyt työssäni masentuneiden älykkyysprofiileja ja masennus todella vie ajattelukyvyn ja toimintakyvyn - lopuksi elämää. Olen nähnyt paljon eläkkeelle joutuvia nuoria ihmisiä, jotka jäävät työelämästä pois nimenomaan psyykkisestä heikentymästä johtuen, syynä masennus.
Hakekaa HETI apua!
Kommentit (47)
Mulla taitaa olla käynyt näin. Olin vuosia masentunut, ja kyllä sitä yritettiin hoitaa lääkkeillä ja terapiallakin, ei kovin hyvällä menestyksellä. Vasta kun jäin hoitovapaalle, tilanne parani niin, että viimeiset pari vuotta olen ollut ok. Nyt sitten pitäisi aloittaa työt uudelleen, ja huomaan etten pysty MIHININKÄÄN. Stressinsietokyky on olematon, kaikki tuntuu hirveän vaikealta. Ja ennen kaikkea, tuntuu ettei ole voimia enää yrittää kestää työelämää. En kerta kaikkiaan enää pysty siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tuntuu, että olen niin yksin tämän asian kanssa, ja soimaan itseäni tauotta siitä etten pysty! t. tuo yksi masennuksesta kärsinyt
missä on mensan nettitesti!?! Nyt on pakko kokeilla miten paljon olen tyhmentynyt näiden vuosien aikana ;) Ei tosi, kyllä mä ton uskon mitä ap sanoo. Itse olen käynyt pariin kertaan psykologin luona juttelemassa kun elämän läpikäyminen on alkanut tuntua raskaalta ja vaikealta, mutta ikinä en ole saanut " diagnoosia" tai lääkitystä mihinkään masennukseen vaan keskustelu on riittänyt, tähän asti.
Nyt viimeisin kerta kun hakeuduin psykalle niin olin varma että nyt isketään lääkkeet käteen, mutta ei!! Ilmeisesti en ole kuitenkaan " oikeasti" tai tarpeeksi vakavasti masentunut!
myös erikoislääkäri/lääkäreitä, jotka arvioivat sitten näitä työkykyasioita, mutta ensin se vaatii sen terapiakokeilun.
Vierailija:
Kun tuntuu, että olen niin yksin tämän asian kanssa, ja soimaan itseäni tauotta siitä etten pysty! t. tuo yksi masennuksesta kärsinyt
En tiedä missä asut, mutta täällä Helsingissä minä kävin ensin terveyskeskuslääkärin juttusilla. Hän lähetti minut psykiatriselle sairaanhoitajalle. Nyt käyn psykiatrian polilla, josta saan lähetteen terapiaan. Oma lääkärini myös kirjoitti minulle masennuslääkereseptin.
Eli heti aamulla puhelin käteen soitat terveysasemalle!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy etsiä. En siis todellakaan haluaisi jäädä eläkkelle, HERRAJUMALA, mikä hirveä ajatus. Mutta kun en käsitä miten muutenkaan jaksan loppuelämän.
joo ei tietenkään psykologi määrää lääkkeitä, mutta eipähän tuo ole laittanut psykiatrille eikä lääkärille ja on sanonut etten tartte lääkkeitä! Tietäis kai psykologi jos potilas on lääkityksen tarpeessa!!?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huippulahjakas ja keskivertoa älykkäämpi testien mukaan. Nyt tuntuu usean masennusvuoden jälkeen, että hyvä kun selviän tästä kotiäitinä olemisesta (vaikken tätä hommaa vähättele) niin ei tässä niitä aivoja niin tarvita, eikä kai ole mitä käyttääkään enää.
Ja hoidossa ollaan, mutta täysin riittämättömässä sellaisessa, mutta ei ole rahaa yksityiseenkään : (
Olen siis ollut 2 vuotta ihan onnellinen hoitovapaalla, kun mulle asetetut vaatimukset on ollu minimissä. Olen ollut hyvä äiti lapselle, koti on ollut suurin piirtein kunnossa. Olen herännyt aamulla mielelläni uuteen päivään. Nyt sitten kun olen aloittanut tekemään töitä (olen siis freelance), huomaan etten pystykään, vaikka alani on mielenkiintoinen ja innostava ja periaatteessa pidän työstäni. En kestä painetta yhtään. Mulla ei ole henkistä energiaa piiskata itseäni eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Olen siis ollut 2 vuotta ihan onnellinen hoitovapaalla, kun mulle asetetut vaatimukset on ollu minimissä. Olen ollut hyvä äiti lapselle, koti on ollut suurin piirtein kunnossa. Olen herännyt aamulla mielelläni uuteen päivään. Nyt sitten kun olen aloittanut tekemään töitä (olen siis freelance), huomaan etten pystykään, vaikka alani on mielenkiintoinen ja innostava ja periaatteessa pidän työstäni. En kestä painetta yhtään. Mulla ei ole henkistä energiaa piiskata itseäni eteenpäin.
Ei niitä lääkkeitä automaattisesti jaella kaikille! :) Nyt vaan yhteyttä lääkäriin.
Suhteellisuuden tajua, kiitos. Moni masentunut ihminen on työelämässä. Käy kuitenkin terapiassa ja syö masennuslääkkeitä. Ei tämä tänä päivänä mitään kummallista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne ole mitään onnellisuuspillereitä! Niistä tulee turtunut ja poissaoleva olo, miksi söisin niitä kun elämä voi olla mukavaa ilman niitäkin. Onko tarkoitus lääkitä ihminen zombieksi, niin että se juuri ja juuri pystyy käymään kunnialla töissä? Mutta elämä on mautonta ja hajutonta ja mitätöntä...
Vierailija:
Mutta elämä on mautonta ja hajutonta ja mitätöntä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lääkkeisiin reagoiville ihmisille erilaisia annostuksia.
Joku voi kokea muuttuvansa zombieksi, toinen voi saada juuri tarvitsemansa boostin. En menisi yleistämään lääkkeiden vaikutuksia.
Vierailija:
Ei ne ole mitään onnellisuuspillereitä! Niistä tulee turtunut ja poissaoleva olo, miksi söisin niitä kun elämä voi olla mukavaa ilman niitäkin. Onko tarkoitus lääkitä ihminen zombieksi, niin että se juuri ja juuri pystyy käymään kunnialla töissä? Mutta elämä on mautonta ja hajutonta ja mitätöntä...
Sinulla on ollut selvästi vääränlainen lääkitys.
Sanotaan että jos ihminen toivoo kuolemaa joka päivä (kuten minä vielä jokunen vuosi sitten), niin tottahan melkein mikä tahansa tila on parempi kuin se. Mutta entäs sitten tämä nykytilanne: ahdistun ja masennun työpaineista, muuten elämä on ok ja olen tyytyväinen. Pelottaa ajatus lääkkeistä, kun tiedän kokemuksesta mitä ne tekee ihmiselle (kokeilin kyllä useampaa merkkiä aikanaan). Ehkä sitten pystyisin tekemään töitä jotenkuten (tai ehkä tarvitisisin siihen paremminkin rauhoittavat - tervetuloa riippuvuus), mutta olisiko se elämää vai ihmisen säilyttämistä elävänä kuolleena. Pelottaa niin hiivastisti!!!
menee kotona hyvin mutta ahdistun opiskelun tai työn ajattelusta. Pelkään joitain sosiaalisia tilanteita joten vältän niitä. Siksi käyn terapiassa mutta lääkkeita ei ole minulle tarjottu vaikka ehkä tarvitsisin niitä alussa jotta uskaltaisin hakea töitä.
Saa nähdä auttaako terapia!
Joku tuossa kirjoitti että siitä vaan terveyskeskukseen ja sieltä sitä apua sitten saa: paskan marjat sieltä mitään saa, lääkäri voivottelee korkeintaan siinä kaikki. Itse täytyis lähteä yksityiselle (ja tietysti maksaa itse), mutta kun siihen ei yksinkertaisesti ole varaa. Naurettavaa hommaa. Parasta olis mennä heti narun jatkoks, apua kun ei tässä maassa mielenterveydellisiin ongelmiin köyhä saa.
Apua en saanut, eli tyhmyys ja ennenaikainen dementia sitten varmaan on edessä.
t. edellinen
ja tyhmentää hoitamattomana. Silti saan Mensan nettitesteistä huippupisteitä. Eli minulla taisi olla varaa tyhmentyä. ;)