Paljonko realistista tinkiä asunnon pyyntihinnasta pk-seudulla?

Ei se paljoa ollut, muutama prosentti.

Hullukaan maksa, mitä jossain Länsi-Hgissä tällä hetkellä pyydetään...

Ja muista asumiskustannuksista ja rasitteista.



Yleisesti ottaen kannattaisi selvitellä mitä vastaavanlainen saman alueen kämppä olisi maksanut muutama vuosi sitten, ottaa huomioon inflaatiovaikutus ja päätellä siitä paljonko on " ilmaa" .

Me saatiin asunnon hinnasta pois 50 000 ¿ (sorry, olen matemaattisesti lahjaton joten en osaa sanoa prosentteina).

Esim tuolla mainitussa Länsi-Helsingissä saa ainakin Lauttasaaren ja Munkkiniemen asunnoista sen minkä pyytää, ellei asunnossa ole jotain oleellista vikaa.

Hinta määräytyy sen mukaan, mitä ostaja on valmis maksamaan. Tosiasia on se, että Helsingissä ja yleensäkin pk-seudulla on tonttipulaa, joten kysyntä ei kohtaa tarjontaa ollenkaan. Lisäksi uusissa asunnoissa on otettava huomioon se, että rakentamiskustannukset ovat lisääntyneet huomattavasti.

Nousussa ollaan, tosin nousu on aika maltillista. Aluekohtaisia erojakin on, esim Espoossa on tapahtunut pientä laskua. Ehkä hintojen nousu on siellä saavuttanut lakipisteensä.

Vierailija:

Hinta määräytyy sen mukaan, mitä ostaja on valmis maksamaan. Tosiasia on se, että Helsingissä ja yleensäkin pk-seudulla on tonttipulaa, joten kysyntä ei kohtaa tarjontaa ollenkaan. Lisäksi uusissa asunnoissa on otettava huomioon se, että rakentamiskustannukset ovat lisääntyneet huomattavasti.

oon kahden vuoden aikana myynyt kaksi asuntoa pk-seudulta.

Kumpikin on mennyt pyyntihintaan.

Eli mun käsityksen mukaan: jos hinta on kohdallaan, siitä ei tarvitse tinkiä.

Mutta jotenkin ollaan onnistuttu, siis kaksi kertaa peräkkäin. Mihinkään pilkkahintaan ei ole asuntoja myyty, ja voittoakin on saatu juuri sen verran mitä alueellamme asuntojen hinnat ovat keskimäärin nousseet vuodessa (noin 10 % vuodessa).



Mutta olemme katsoneet, mitä muista vastaavista on pyydetty, ovatko sillä hinnalla roikkuneet kauan myynnissä jne.

Ja tosiaan kumpikin asuntomme on mennyt ekalta näytöltä.



Kun itse olemme ostaneet asuntoa, olemme tinkineet aina jonkun verran. MArkka-aikaan tingittiin kaksiosta 5000 markkaa, euroaikana kerran 5000 e ja viimeksi 3000 e.



Jos hinta tuntuu älyttömältä, se useimmiten myös on sellainen, ja sitten kannattaa koettaa tinkiä reilusti. Mutta jos löytö osuu kohdalle, silloin kannattaa miettiä, mitä kohteesta tahtoisi maksaa.



13

Niin se vain on tälläkin palstalla hihkuttu, että viime syksynä asuntojen hintojen piti laskea 20 %. Yhä odotellaan tätä ihmettä... :)

Itse ostimme 150 000, josta olimme tinkineet 9 000. Tuo 240 000 pyynti naapuritalossamme ei mielestämme vastannut edes ostamaamme asuntoa laadullisesti. Emme siis olisi olleet valmiita maksamaan siitä edes 150 000. Huomiota herättävää oli, että 240 000 asuntoa myi yhtäaikaa kaksi välttäjää. Kilvan kehuivat asuntoa, kun näytölle tuli katsojia. Asunto myytiin lopulta 208 000. Taisi tehdä ostaja huonon kaupan. Asuntoa oli vähän maalailtu ja näkymät olivat vilkasliikenteiselle kadulle. Muuten talon tekninen kunto ja ikä sama kuin meillä. Me taas teimme pienen pintaremontin itse (maalasimme eteisen ja keittiön seinät), muuten asunto olikin hyvässä kunnossa ja näkymä ikkunoista on puistoinen ja rauhallinen. Toinen kauppa tehtiin 2kk sitten. Me ostimme asuntomme 1v sitten. Ostoajankohdan ei pitäisi vaikuttaa näin paljoa hinnanmääräytymiseen!

Hyvä ja mukava palvelu

Nyt 8 kk myöhemmin naapurilla paria kerrosta ylempänä on pyyntö 320 000... niin ne hinnat kantakaupungissa kohoaa...