Lue keskustelun säännöt.
Mitä keräät vauvan muistolaatikkoon?
15.01.2007 |
meillä mm. ultrakuvat, pieni kortti sairaalasta siitä vauvan sängynpäädystä, sairaalaranneke, ensimmäinen tutti, pienimmät ensimmäiset pikkusukat, kotiintulovaatteet, jotain syntymävuoden äitiyspakkauksesta (koko pakkaus otettu vain ekalle), syntymävuoden juhlaraha tai muita kolikoita, syntymävuoden postimerkkejä ja ensipäiväkuoria, kastekynttilä, vauvakirja ja raskausajan päiväkirja, vauvan oma valkokuva-albumi, syntymäpäivän sanomalehti, vauvaonnittelukortit sekä syntymäpäiväkortit olen laittanut silkkinauhalla nippuihin. on kai noissa laatikoissa paljon muutakin.
Mitä muuta olette keksineet?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hullua hommaa tuollainen muistolaatikon tekeminen.
mutta en ole mitään erityistä loodaa mennyt tekemään. Ei kai tuteilla ja purkeilla kukaan mitään tee vuosienkaan kuluttua, minusta tuommoisessa sälässä ei ole mitään erityistä muistoarvoa.
ultrakuvat, rannekeet, " sängynpäätylaput" , onnittelukortit, kastekynttilät, päivän lehti, syntyneet -ilmoitus, kasteilmoitus, kastetodistukset ja -kynttilät, ekat tutit
Tuollaisen kun väsää useammasta lapsesta, niin saa alkaa jo rakentaa lisärakennusta laatikoita varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puklaamat porkkanasoseet. Eiks oo ihanat .....
ja kyllä ekat kakat ja pulautukset menee pikkusen eri sarjaan oikeiden muistoesineiden kanssa, hölmöt!
ihanaahan se on sitten isona lapsen hypistellä ja ihastella oman syntymäaikansa tavaroita, kauhistella sen ajan vauvanvaatetyylejä ja lukea syntymäpäivän uutisia!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HUHHUH. Itse ainakin otan lapsestani VALOKUVIA ja VIDEOPÄTKIÄ, ne ovat ehkä vähän parempia muistoja kuin ekat kakkivaipat.
vaan ootte heittäny kaiken pois. Hah hah haa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tarvitse vaippoja, kynttilöitä, yms. Joku vauvakirja jossa jotain kehitysvaiheita yms. on mukava
Siellä onpi muun muassa ensimmäinen kivi, jonka esikoinen toi pihalta sisään. Kaikenlaista sinne on pantu, mitä mieleen juolahtaa. Ja sitten ihan standardejakin juttuja, viimeksi panin kakkoselle vissiin ne sukat jotka hänellä oli kastetilaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi pitäisi laatikollinen tavaraa säilöä 20 vuotta.
Mitä lapsi saa isona näistä ekoista tuteista ja vaatteista ? Eikö valokuvat aja saman asian ?
jos jotain vauva-aikaisia muistoja olisi jäänyt talteen! Sehän vaan kertoo siitä, miten innoissaan äiti on minusta, vauvastaan ollut.
Mä olen itse kerännyt kaikille kolmelle lapselle jonkinnäköistä " muistojen laatikkoa" ja ainakin isommat koululaiset ovat ihan innoissaan kun joskus olen antanut omaan laatikkoonsa kurkata! Etenkin uusinta vauvaaa odottaessa oli isommille tärkeää, että myös heitä on aikanaan odotettu yhtä paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se laatikko kulkee sitte kaapin täyttönä, kun eihän sitä voi poiskaan heittää ettei mamma suutu.
Jokaisen vaippamerkin vaippapussi on myös jemmassa. On lapsen sitten kiva 15 vuoden päästä hihitellä vaippamerkin logolle ja väritykselle. Myös syntymävuoden postimerkki, Hgin kaupungin sisäinen bussilippu on tallessa.
En mä noita laatikoita lapsille aio riesaksi antaa ellei nyt erityisesti halua. Nähdä toki saavat ja hypistellä mielin määrin, jos kiinnostaa, mutta säilyttää olen ajatellut omassa kodissa.
t: 18
laatikkoa täytetäkään rojuilla. Itse ainakin hankin lapselleni muistoja muulla tavalla kuin rojuja keräämällä. Olen lasteni kanssa, leikimme yhdessä, käymme eri paikoissa. Onko teidän rojujen kerääjien mielestä lasten muistot tavaroita ?
laatikoissa on lisäksi joku ensikukka kuivattuna, käden ja jalan jälki kipsissä, ensi töherryksiä, synttärikortteja, lehtiä, ym kaikkea mahdollista. En ole koskaan kokenut, että laatikot veisivät mitenkään huomattavasti tilaa, tuollahan ne ovat kaapin päällä nätisti pinossa. Laatikot ovat pienehköjä tavallisia pahvisia, jotka olen nätillä paperilla itse päällystänyt. Annan laatikot lapselle 18- vuotiaana lahjaksi, mukaan tulee omat vauvakirjat sekä valokuvakansiot ja videot.
mutta lapsi kyllä aikanaan saa muistolaatikon, jos sen haluaa. Viimeistään kun kuolen, polttakoon sitten vaikka koko laatikon, jos ei näe sille mitään arvoa.
Esikoisen muistolaatikossa on muistaakseni kotiintulovaatteet, kastekynttilä, ekat sosepurkit, ekat tutit, yksi pieni vaippa (käyttämätönt tietysti), onnittelukortit, yksi tärkeä lelu vauvavuoden ajalta. Lisäksi hänestä on tietysti valokuva-albumit ja kaksi vauvakirjaa, mutta ne eivät ole muistolaatikossa. Kakkoselle kokoan samantyyppistä lodjua.