Lue keskustelun säännöt.
Olen aivan loppu, kun 6v tytärpuoli sanelee elämisen tahdin.
14.05.2006 |
Miehelläni on tyttö aikaisemmasta avoliitosta. Ja nyt voin hyvällä omatunnolla sanoa että olen yrittänyt kaikkeni tytön hyväksi. Ostin tytölle lahjaksi barbie posliini astiaston (luulin että tykkää siitä, kun itse aina pienenä toivoin sellaista jne). No hän ei sitä halunnut! Okey sanoin että annan sen vaikka sitten kummitytölleni. Hajottaa sitten pikkuvelille tärkeät tavarat. Inhoaa pikkuveliä yms. Aina kun tyttö tulee meille koko perhe joutuu tanssimaan hänen pillin mukaan. Pelkään ja ahdistun näistä viikonlopuista (ovat aika rankkoja). Haluaisin humputella tytön kanssa. Siis kaikkia tyttöjen juttuja mitä taasen en voi tehdä poikani kanssa. Mutta haukut saan päälle.. Nyt äitienpäivä meni ihan " pilalle" kun mentiin vaan pikkuneidin mukaan. Olen sanonut miehelleni tästä ja varasin ajan psygologille, mutta miehen mielestä tämä on ohimenevää, mutta todellisuudessa tätä on jatkunut jo monta vuotta!! Luulen että olemme kohta eron partaalla.
Kommentit (4)
Tuntuu että mies kantaa huonoa omaatuntoa, kun on enemmän pojan ja minun kanssa. Joten tyttö saa tapaamisilla hyppiä pitkin seiniä ja määrätä tahdin. Poikamme ihmettelee miksi sisko saa tehdä kaikkea mutta hän ei.. Pojalla uhma myös olen lopussa.. Kun tiedän että tämä ei ole oikein myöskään tyttöä kohtaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille että tämä asia rasittaa sua.
Tee selväksi että teillä kotona lapsilla on oltava selkeät rajat. Ja tee myös tytölle selväksi että teillä kotona määrää aikuiset, ja välillä aikuiset myös määrä vähän ikävämpiä asioita tehtäväksi.
Ja sitten seuraavaksi voisit ehkä kysellä tytöltä itseltään että mitä hän toivoisi että te tekisitte yhdessä, ehkä häntä ei kiinosta oikeasti nämä " perinteiset" tyttöjen jutut? Ja sitten voitte keskustella siitä että jos hän käyttäytyy nätisti, hänen kanssa voisi toteuttaa sitä tapahtumaa mitä hän haluaisi.
Miksi ihmeessä kuvittelet, että tyttö haluaisi sitä, mitä sinä lapsena! Minusta yksi tärkeimmistä asioista, joita lapsi vanhemmiltaan tarvitsee on aika, ei siis tavarat. Lapsella on oikeus ISÄÄN, ei ole kyse isän vaimon leikkikaverista. 6v kanssa voi jo keskustella ja kuulostella, mistä pitää - mitä tykkäisi teillä vaikka tehdä - haluaisiko vaikka isän ja hänen uuden perheen kanssa viikonloppuna metsäretkelle, pyöräretkelle, eväsretkelle takapihalle.
aikuiset on pomoja. Eihän tommoisesta tule mitään, eikä tommoisen takia kannata erota...