Onko kukaan (lapsellinen) muuttanut suoraan avioliitostaan yhteen uuden rakkautensa kanssa?

mutta luojan kiitos en sitä tehnyt.



Lapsille oli tarpeeksi iso juttu, että erottiin ja maisemat muuttu. Mutta se, että siihen kuvioon meinas tuupautua niiden kavereiden iskä, olis ollut liikaa. Joo osani oli mulla siinä sopassa, mutta olin ihan hukassa. Olin halunnut eroa jo kauan, mutta itsetuntoni oli ihan nollassa ja kuvittelin, etten yksi pärjää millään tasolla. Siksi siis otin tukijalakseni tän hameseikkailijan.



Joka tapauksessa en suosittele. Eroa ensin yhdestä, anna itsellesi ja lapsillesi aikaa sopeutua uusiin oloihin.

Hyvin pyyhkii edelleen! (10V)

hyvin on sujunut, mutta miehen ex-aiheuttaa ongelmia.

En oikeastaan voi keksiä ääliömäisempää ratkaisua. Nyt monen vuoden jälkeen lapset ovat jotenkin raiteillaan ja ex-mies, joka edelleen on meidän hyvä ystävä, on jotenkin tolpillaan.



Vaikka siskoni on tietyllä tavalla edelleen rakas ihminen ja yritän ymmärtää häntä, on tämä teko muuttanut meidän kaikkien suhtautumista häneen. Kun normaali, hyvin koulutettu ihminen tekee jotain noin ääliömäistä, ei sitä pysty normaali-ihminen käsittämään.



Muutenkin tuollainen suhteesta toiseen hyppääminen kuulostaa niin teinimeiningiltä ja ääliömäiseltä toiminnalta, etten suostu hyväksymään sitä missään olosuhteissa.

Näin eivät toimi muut kuin lapselliset ihmiset.

Mihin se rakkaus siihen uuteen häviää, jos muuttaisit ensin lastesi kanssa uuteen asuntoon ja sitten seurustelisitte aikanne ja jos edelleen yhteen muutto tuntuisi hyvältä ajatukselta, uusi rakkaus vois muuttaa teidän luo tai muuttaisitte yhteiseen asuntoon.