miten rankaisisit 3-vuotiasta kun

seuraavalla kerralla jälkiruokaa ollenkaan lapselle, mutta muut saavat.

Meillä kokeiltuja ja kirpaisevia: ei iltasatua, ei kylpyä, tms.



Jäähy ei oikein tuohon ehkä pure, kun on jo tehty mitä tehty.

Minä yleensä keksin rangaistuksen heti, kun pöllöily huomataan ja jää kiinni. Minusta se on pienen kanssa selvempää, eli ei ensin jätetä rangaistuksetta ja sitten " mielivaltaisesti" anneta rangaistusta myöhemmin, kun keksitään jotain sopivaa.

ja jos menee kylmäks niin harmi... tai sit pessy suun saippualla niin olis jääny " hyvä maku" jäätelöstä...

Eikö ihminen nuku siksi että on väsynyt? Mahtaa tuolla tyylillä tulla uniongelmia ja hankaluuksia nukkumaan menossa!



Itse vaatisin lasta syömään ruoan loppuun ja seuraavan kerran ei hänelle jäätelöä ollenkaan. Mutta mielestäni vika oli alunperin jo siinä että ruoan syömisestä palkkioksi on jäätelöä. Eihän siinä ole taas mitään järkeä. Ruokaahan syödään siksi että on nälkä ja sitä tarvitaan kasvamiseen ym. elintoimintoihin. Eli lapsi syö jos on nälkä jos ei niin on parempi jättää syöminen seuraavalle aterialle. Jäätelöä antaisin silloin kun ruoka on maistunut hyvin ja vasta yllätyksenä ruoan päälle. Ei olejärkeä antaa lapselle jäätelöä jos ruoka ei muutenkaan tahdo maistua. Seuraavalla ruokailulla nimittäin maistuu vielä vähemmän ja kierre on valmis.

Ei ole uniongelmia, mutta harvoinhan lapsi ihan noin tökerösti tekee. Ei siinä enää auta sekään että istuttaa tuolissa kunnes lautanen olisi tyhjä, johan se maha on täynnä jäätelöä, joten vanhempien kannalta ikävä rangaistus odottaa 2h sitä että lapselle tulee taas nälkä.

Vierailija:

Eikö ihminen nuku siksi että on väsynyt? Mahtaa tuolla tyylillä tulla uniongelmia ja hankaluuksia nukkumaan menossa!

Itse vaatisin lasta syömään ruoan loppuun ja seuraavan kerran ei hänelle jäätelöä ollenkaan. Mutta mielestäni vika oli alunperin jo siinä että ruoan syömisestä palkkioksi on jäätelöä. Eihän siinä ole taas mitään järkeä. Ruokaahan syödään siksi että on nälkä ja sitä tarvitaan kasvamiseen ym. elintoimintoihin. Eli lapsi syö jos on nälkä jos ei niin on parempi jättää syöminen seuraavalle aterialle. Jäätelöä antaisin silloin kun ruoka on maistunut hyvin ja vasta yllätyksenä ruoan päälle. Ei olejärkeä antaa lapselle jäätelöä jos ruoka ei muutenkaan tahdo maistua. Seuraavalla ruokailulla nimittäin maistuu vielä vähemmän ja kierre on valmis.

Onkohan sekään ihan hyvä, että varsinainen ruoka pakotetaan syömään jo kylläisenä, niin että se on jo itsessään rangaistus?

Ja jos jälkiruoka ei saa olla kannustamssa vähemmän maistuvan ruuan syömiselle, niin miksi se sitten saa olla rangaistus (ei jälkiruokaa)?

Vierailija:

Itse vaatisin lasta syömään ruoan loppuun ja seuraavan kerran ei hänelle jäätelöä ollenkaan. Mutta mielestäni vika oli alunperin jo siinä että ruoan syömisestä palkkioksi on jäätelöä. Eihän siinä ole taas mitään järkeä. Ruokaahan syödään siksi että on nälkä ja sitä tarvitaan kasvamiseen ym. elintoimintoihin. Eli lapsi syö jos on nälkä jos ei niin on parempi jättää syöminen seuraavalle aterialle. Jäätelöä antaisin silloin kun ruoka on maistunut hyvin ja vasta yllätyksenä ruoan päälle. Ei olejärkeä antaa lapselle jäätelöä jos ruoka ei muutenkaan tahdo maistua. Seuraavalla ruokailulla nimittäin maistuu vielä vähemmän ja kierre on valmis.

Mutta ei kai sillä tuossa tilanteessa ole suurempaa merkitystä kun jäätelö on jo toiminut palkintona, samaa linjaa jatkaen ruoka toimii edelleenkin rangaistuksena sillä sellainenhan se on jo silloin kun jäätelö toimii houkuttimena. Jos ruokaa saa syödä sen verran kuin tuntuu hyvältä ilman houkuttimia ei sillä ole tarvetta rangaistakkaan!

Kysyisin rauhallisesti ja varmasti: Jaakko, miksi sä noin teit? Äitihän sanoi, että sun täytyy syödä ensin ja sitten saa jälkiruokaa. Sitä ei saa itse ottaa, vaan äiti antaa sen. Nyt saat mennä hetkeksi miettimään tätä asiaa.



Sitten vien lapsen rauhallisen varmasti ennalta sovittuun paikkaan jossa miettii asiaa itsekseen yhtä monta minuuttia kun on ikävuosia, eli tässä tapauksessa 3 min.



3 minuutin jälkeen menen lapsen luo lapsen silmien tasalle ja kysyn ymmärsitkö mitä teit väärin? Lapsi kertoo mitä teki väärin ja jos ei ymmärtänyt niin kerron sen hänelle vielä uudestaan ja kysyn ettei hän enää tee niin. Sitten lapsi pyytää silmiin katsoen anteeksi ja halaamme.



Palaamme ruokapöytään syömään sen mikä jäi syömättä.



Tällä kaavalla meillä toimitaan 3-vuotiaan pojan kanssa ja se toimii hyvin.

vasta 3-vuotias.

Vierailija:

Kysyisin rauhallisesti ja varmasti: Jaakko, miksi sä noin teit? Äitihän sanoi, että sun täytyy syödä ensin ja sitten saa jälkiruokaa. Sitä ei saa itse ottaa, vaan äiti antaa sen. Nyt saat mennä hetkeksi miettimään tätä asiaa.

Sitten vien lapsen rauhallisen varmasti ennalta sovittuun paikkaan jossa miettii asiaa itsekseen yhtä monta minuuttia kun on ikävuosia, eli tässä tapauksessa 3 min.

3 minuutin jälkeen menen lapsen luo lapsen silmien tasalle ja kysyn ymmärsitkö mitä teit väärin? Lapsi kertoo mitä teki väärin ja jos ei ymmärtänyt niin kerron sen hänelle vielä uudestaan ja kysyn ettei hän enää tee niin. Sitten lapsi pyytää silmiin katsoen anteeksi ja halaamme.

Palaamme ruokapöytään syömään sen mikä jäi syömättä.

Tällä kaavalla meillä toimitaan 3-vuotiaan pojan kanssa ja se toimii hyvin.

taan aikaan keskustelun. Yrittäisin selittää asiaa. Tuon ikänen ei voi vastustaa vielä aina kiusausta, jos vastaavia tilanteita tulee eteen. Ei minusta mikään varsinaisen rangaistuksen arvoinen juttu. Lähinnä huolehtisin itse, etten jättäisi jättäisi enää jätskiä niin, että lapsi saisi sen itse haettua.

että jos ei syö, niin jää ilman jälkiruokaa. Tulee vääränlainen kuva ruokaa kohtaan.

Vierailija:

taan aikaan keskustelun. Yrittäisin selittää asiaa. Tuon ikänen ei voi vastustaa vielä aina kiusausta, jos vastaavia tilanteita tulee eteen. Ei minusta mikään varsinaisen rangaistuksen arvoinen juttu. Lähinnä huolehtisin itse, etten jättäisi jättäisi enää jätskiä niin, että lapsi saisi sen itse haettua.

No et ole ainoa! Minulla on vasta vajaa 3-vuotias, mutta jos olisi vastaava tilanne niin aivan varmasti söisi jätskin. Ja pitäisin lähinnä omana syynäni, koska:

-liian iso houkutus laittaa jäätelö tarjolle, ruokahalu häviää heti

-liian paljon vastuuta

En rankaisisi mitenkään, mutta en kyllä laita jätskiäkään pöytään ennenkuin ruoka on syöty

Ei saa pakottaa syömään ruokaa loppuun. Siitä voi ihan todella jäädä traumoja. Koskaan ei saa pakottaa syömään! Ja noi nukkumaan passitukset yms. on ihan perseestä. Ne ei kasvata, ne katkeroittaa.

Uskomatonta käytöstä aikuisilta ihmisiltä. Eiköhän asiasta keskustelu riitä jokaiselle ihmiselle jos on jotain ongelmia. Kannattaisiko ainakin kokeilla josko ymmärtäisi ihan tavallista puhetta. Meillä ainakin lapset ymmärtävät kun heille puhutaan....

Ja ruoan pakottaminen ei tee hyvää yhdellekkään lapselle eikä muillekkaan. En edes ymmärrä sitä että vanhemmat määrittelevät minkä osuuden (3/4) lautasesta pitää olla syötynä. Haluaisitteko itsellenne saman kohtelun?

Ja kuka järkevä laittaa lapselle oikein tyrkylle herkkuja kun pitäisi keskittyä syömiseen? Kai sen herkun olisi hakenut lapsi kuin lapsi jos jätetään oikein syötiksi siihen.



Siispä, ota sinä aikuinen ihminen opiksi ja kaiva seuraavalla kerralla jäätelö vasta vähän myöhemmin pakastimesta. Ihan oli oam syysi mielestäni. Vaikkei kuitenkaan niitä maailman vakavampia asioita.



Ja älkää unohtako huumoria hyvät ihmiset! Sillä pääsee yllättävän pitkälle, eikä tule tehtyä kärpäsistä härkäsiä!

Käytännössä en edes laita tuollaisia ehtoja syömiselle. Lapseni olen opettanut siihen, että sen verran syödään, että tullaan kylläisiksi. Ongelmia ei ole ollut, vaikka vanhimmat ovat jo yli 10-vuotiaita.



Äitini tappeli syömisen kanssa. Jo varhain päätin, että minun perheessäni syöminen tulee olemaan positiivinen päivän hetki. Ruokailua ja kasvatusta en halua sotkea keskenään. Tai tietysti niin, että pöytätavat opetellaan, kun on niiden aika ja uusia ruokia maistellaan.



Minusta olisi tosi inhottavaa, jos joku tulisi määräilemään minun ruokamääriäni.

sitten jälkkäri. Tosin meillä riittää ruoan maistaminen A) aina ei olekaan nälkä B) aina ei tykätä kaikesta ruoasta C) joskus oikee ruoka on liian raskasta ja jätski sopivan kevyttä. Ja joskus voi vähän relata, eikä nipottaa nipottamisen perään.

Oon huomannut, että rangaistuksiin tottuneet lapset eivät opi niistä rangaistuksista yhtään mitään!

Vierailija:

taan aikaan keskustelun. Yrittäisin selittää asiaa. Tuon ikänen ei voi vastustaa vielä aina kiusausta, jos vastaavia tilanteita tulee eteen. Ei minusta mikään varsinaisen rangaistuksen arvoinen juttu. Lähinnä huolehtisin itse, etten jättäisi jättäisi enää jätskiä niin, että lapsi saisi sen itse haettua.

Sen takia voi moni kiva juttu jäädä tekemättä, kun ei voi luottaa sanaan. Lisäksi kertoisin, että pahoitin tästä mieleni todella. Kysyisin vielä mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. Meillä toimii näin, eikä tietenkään kaikilla.



En kyllä muutenkaan ole käyttänyt ruokaa aseena, joten tällaista tilannetta ei ole tullut.

Jätin loppujen lopuksi lapsen " rankaisematta" , kun en heti siinä tilanteessa keksinyt mitään sopivaa seuraamusta. Totesin vain, että se oli tosi väärin tehty ja että jälkiruokia ei mennä itse ottamaan, vaan aikuinen antaa ne sitten, kun pääruoka on syöty.



Vaikea kysymys tuo, miten se jälkiruoka pitäisi tarjoilla. Meillä on se tilanne, että muut syövät 15 minuutissa ja 3-vuotias syö vaikka tunnin. Minusta se on vähän kohtuutonta, että muut sitten odottelevat sitä jälkiruokaansa, kunnes tämä herra saa syötyä. Eli meillä jokainen saa jälkkärin sitten, kun on syönyt. En pakota syömään kaikkea, mutta osan pääruoastakin pitää kadota parempiin suihin ennen kuin annan luvan siirtyä makean puolelle. Jos lapsi saisi itse päättää, miten paljon syö pääruokaa, niin eihän hän söisi ollenkaan sitä, vaan pelkän jälkkärin!



AP