Eka luokkalaisen käytöksestä,

ja tuntuu tosiaan kuin olisi iso uhmis. Kyllähän 6-7 -vuotiailla onkin jokin uhmakausi ihan oikeasti ja se kuuluu kehitykseen. Mutta huoh...

ei pahemmin poika väsynyt ole, mutta kyllä kans välillä kuulee tota epistä juttua :) Yleensä hän protestoi siitä mitä ollaan syöty pienempien kanssa sillä aikaa kun hän oli koulussa. Siis aina on kotona ollut parempaa ruokaa kun koulussa. :) Näitä uhmia kans esiintyy välillä ja kyllä se rasittavaa on kun ei meinaa uskoa millään. Välillä sanotaankin että vaikeempi on tämä esikoinen kun kuopus (2v). Tuntuu että meillä on kaikilla lapsilla jotain uhmaa samaan aikaan. 2v tyttö on muutenkin jääräpää, mutta tällä hetkellä helpoin. Keskimmäinen 3v poika taas on normaalisti kun enkeli. Tosi rauhallinen luonne, mutta nyt usein aika uhmis. Ja sitten tämä esikoinen poika myös on välillä ihan mahoton. Tuntuu että nyt on alkanu kuulumaan tätä että kaveritkin saa vinku vinku....onneksi tosta asiasta ei kauheesti atrvii kinata vaikka ei hälle samoja juttuja annetakkaan. Kai se on jotain itsenäistymistä ja vanhempien kokeilua nyt kun ollaan jo isoja koululaisia. ;)

On vaan niin hämmentävää, kun lapsi on tähän asti käyttäytynyt " mallikkaasati" ja nyt ei meinaa uskoa, vaikka komennetaan.

Mutta onhan se joskus itsenäistyttävä. -ap

aina koulupäivän jälkeen ja muutenkin tullut jotenkin levottomammaksi. Tänä syksynä aloitti siis 1. luokan. Mun mielestä jo ekaluokkalaisilta vaaditaan paljon, ei ihme että väsyvät, vaikka pitkät yöunet nukkuu aina ja syö terveellisesti.



Luulen, että tuohon kiukkuisuuteen vaikuttaa meidän pojalla myös se, että hoidin häntä 6 vuotta kotona, joten hän tottui rauhalliseen ja kiireettömään elämään. Nyt, kun yhtäkkiä on joka aamu aikainen herätys, uutta opittavaa koko ajan, paljon muistettavaa ja lauma lapsia ympärillä, niin onhan se väsyttävää, ja väsyneenä kiukuttaa ja on levoton.



Ja yksi asia, joka vaikuttaa meidän poikaan tosi negatiivisesti, on tietokone. Hän on usein pelaamisen jälkeen tosi kiukkuinen, tiuskii ja huutaa pikkusisarilleen ja kitisee ihan pienistä asioista. Minä olisin valmis kieltämään pelaamisen kokonaan, mutta pojan isä on sallivampi, ja kaikki kaverit pelaavat. Jos poika on kaverilla leikkimässä ja kysyn, että no mitäs teitte, niin aina vastaus on sama:" Me pelattiin tietokoneella." Samoin jos meille tulee hänen kavereita kylään ja kiellän pelaamisen, niin kaverit valittavat kun ei ole mitään tekemistä ja lähtevät samantien kotiin. Surullista, jos 7-vuotiaat eivät keksi muuta tekemistä kuin tietokoneella tai pleikkarilla pelaamisen.

Minun neuvoni on, että antakaa lapselle aikaa. Eka luokka on yleensä suuri hyppäys lapsen " vapaasta" elämästä sääntöjen ja keskittymisen viidakkoon. Koulupäivät vaativat jaksamista , keskittymistä ja paikallaan istumista paljon enemmän kuin päiväkodissa ja eskarissa. Lisäksi uusia asioita ja oppimista tulee paljon ja samalla pitäisi oppia vielä toimimaan ryhmässä. Eli ei ihme, jos lapsi on kotona sitten väsynyt ja kiukkuinenkin, kun ei tarvitse enää skarpata.

Kannattaa pitää kiinni sännöllisistä ruoka-ajoista (joku on saattanut esim. syödä huonosti koulussa ja on kiukkuinen jo kotiin tullessaan jos verensokeri laskee), nukkumaanmenoajat tismallisiksi ja rauhallisuutta iltoihin. Eli en suosittele ekaluokkalaiselle aikaa vieviä harrastuksia enää kouluviikoille, eikä myöskään liikaa pleikan peluuta, että aivot saavat lepoa koulupäivän jälkeen.

Tokaluokalla koulurutiinit alkavat jo sujua yleensä paremmin ja alkushokki on ohitettu. Tsemppiä vanhemmille!