Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette onnistuneet lopettamaan tupakanpolton
18.01.2007 |
Miten onnistuitte käytännössä?
Kuulostaako hyvältä metodilta että ensin vähentää, esim. että polttaa vaan 2 tunnin välein viikon, sitten 3 tunnin välein jne.?
Oon henkisesti ja fyysisesti riippuvainen, tulee päänsärkyä jos kerralla yritän kokonaan lopettaa ja laastarit ja purkat ei vaan ole sama asia, himoitsen ennenkaikkea tupakan makua suussa ja savun tuntemista keuhkoissa.
Kertokaa miten onnistuitte!
Kommentit (6)
että poltin vain töissä päivisin pahimpaan stressiin. Kun sitten päätin lopettaa kokonaan jäi se kuin seinään, ei nicorettea eikä mitään tarvittu, 5 ensimmäistä päivää oli vaikeaa, mietin vain koko ajan, koska poltan seuraavan tupakan, en kuitenkaan sortunut. Luulen, että lopetuksen teki helpommaksi se, että olin jo pitkään ollut iltaisin ja öisin ilman, joten nikotiinia oli veressäni vain muutaman tunnin ajan vuorokaudesta. Kun lopetin, pidin mukanani koko ajan tupakka-askia, sillä ajattelin, että on vahvuutta olla ottamatta siitä. Kun olin ollut polttamatta pari kuukautta annoin viimeiset askit pois. Lopettamisesta tulee kohta 7 vuotta ja oli kyllä elämäni parhaita tekoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aiheutti aina epäonnistumisen. Siis ettei ikinä enää saisi polttaa enää yhtään tupakkaa, kamala ajatus! Kun olin ollut muutaman päivän ilman, ajattelin, että voin palkita itseni tupakalla, jos niin haluan, mutta ei tänään. Huomenna tai ensi viikolla sitten. Tai kahden viikon päästä. Nyt olen ollut neljä vuotta ilman tupakkaa, ja aina vain ajattelen, että olen nyt tupakoimatta. Mutta ei kyllä teekään enää mieli aloittaa. Joskus tekee mieli satunnaisesti tupakkaa, muttei se haittaa. En käyttänyt mitään nikotiinivalmisteita lopetuksessa.
Ajattele siis vain hetki kerrallaan eteenpäin! Ei " loppuelämä" tai muuta heti aluksi, se lannistaa. Sitä kestää, kun ajattelee, että jos oikein tekee heikkoa, voin polttaa vaikka viikon päästä tupakan, ja sitten onkin taas seuraava etappi, ja seuraava. Ja sitten onkin niin komea lukema jo päiviä takana, esim. kolme kuukautta, ettei sitä lakkoa tee mieli rikkoa enää. Onnea vaan yritykselle! Ja aina voi yrittää uudelleen, jos repsahtaa.
keskimäärin vasta seitsemäs lopetusyritys tuottaa tulosta joten älkää masentuko.
Itse lopetin pienellä avustuksella eli nikotiinipurkalla, jota käytin n. 2kk ja sen vaihdoin asteittain miedompaan ja lopulta tavalliseen purkkaan. Ekat 3-4 päivää ei ollut tosiaan kivoja, mutta aika nopeasti fyysinen riippuvuus hellitti.
Poltin 13v ja nyt olen ollut ilman tupakkaa 1v 8kk!!
Kyllä se vielä onnistuu, usko pois!
Eli itselläni tuo toteutui uskomattomalla tavalla...
Olin polttanut lähes 11 vuotta, koskaan en ollut sinä aikana pitänyt minkäänlaista taukoa sauhuttelusta. Ajattelin aina, että aina tupakka tulee olemaan osa elämääni. Opettajallekin pöhnäpäissäni selitin, että koskaan en ainakaan kännisauhuttelusta tule pääsemään irti...
Kunnes eräs kaunis päivä päätin, että nyt se loppuu! Päätös tuli vieläpä humalassa, ystäväni juhlissa. Sanoin itselleni ja kaikille muille (hyvä keino muuten että toitottaa asian etukäteen koko kaupungille :D ), että tänään vedän viimeiset sauhut, kävi miten kävi. Viimeiset sauhuni olivat siskoni miehen kammottavat sätkäkäryt, mikä taisi auttaa päätöksessä! ;) Mutta vielä tänä päivänä olen päätöksessä pysynyt ja siitä on aikaa yli 1,5 vuotta! kerran vedin henkäisyt baarissa n. 2 kk sitten ja totesin että pahaa on! =)
Kannatan ehdottomuutta itsensä suhteen, mitä pidemmälle lakossa on päässyt, sitä pidemmällä on kohti lopettamista! Tahdonvoimaa (mitä ei muuten itselläni ole muissa asioissa tippaakaan!) ja kärsivällisyyttä, uskon että selviät kyllä!
Ja minä en muuten ole vieläkään raskaana ja alkuperäinen lopettamisen syy oli takaraivossa mahdollinen raskaus! Joten tahdonvoimalla on väliä, potkii se elämä kuinka rajusti tahansa!!!
bd bd bd Sinulle onnistumiseen!!!
Eli kuukausi TÄYSIN ilman. Käytin inhalaattoria ym. Sen jälkeen poltin satunnaisesti mutta en halunnut aloittaa enää jokapäiväistä polttamista vaan poltin vain viikonloppuisin. Se sitten alkoi vähitellen vähentyä kunnes loppui kokonaan 8 vuotta sitten. Edelleen joissain tilanteissa TEKEE MIELI!! Vaikka vihaan tupakan hajua ja tiedän että se maistuisi kauheallle nyt, himoitsen toisinaan sitä ihanaa tunnetta mitä röökistä voi parhaimmillaan tulla esim. siiderin kanssa.
Sinun pitää vain tehdä jokin tarkka suunnitelma ja aikataulu, esim tänään poltan niin ja niin monta savuketta ja huomenna yhden vähemmän, kunnes tulee se päivä, jolloin et polta yhtään. Pitäydy suunnitelmassa, vaikka mieli tekisi kuinka tupakkaa, nimittäin jos annat itsellesi luvan polttaa vielä yhden, niin aina tulee vielä yksi ja vielä yksi.. Jossain vaiheessa on pakko tehdä päätös ettei enää yhtään!