Mikä avuksi elämistä rajoittavaan kuolemanpelkoon?
Vauvani syntymän jälkeen olen pelännyt kaikkea mahdollista ja itkenyt jokaista kauheaa uutista. Pelkään ihan järjettömästi että vauvalle tai minulle/miehelle tapahtuu jotain pahaa ja en uskalla liikkuakaan oikein kotoa mihinkään, saati jättää vauvaani kellekään vieraalle hoitoon. Oon vaan kotona hänen kanssaan koko ajan (vauva 10 kk). Ei tää minusta ole masennusta, vaan elämän kauheudet tuntuvat vaan paljon hirveämmälle kuin ennen ja pelottaa koko ajan. Kaipaan jo ihan tosissaan asiallisia neuvoja!!
Kommentit (3)
Hormonitkin herkistää. Osa tästä taitaa olla sen tajuamista, että olet vastuussa täysin tämän pienen turvallisuudesta ja se ahdistaa.
Mulla tilanne meni ohi kun lapsi oli suunnilleen 1v.
Tosin lastani en jätä vieläkään mielelläni muille hoitoon.
Jos asia vaivaa noin paljon, kannattaisi ottaa yhteyttä ammattiauttajaan, esim. paikkakuntasi mielenterveyskeskukseen.
Liikaa tarrautuvana äitinä aiheutat lapsellesi enemmän pahaa, kuin uskot.
Ota rohkeasti yhteyttä. Ei kannata hukata ihanaa aikaa vauvan kanssa murehtimiseen.
En mitenkään tarkoita, että vauva pitäisi väkisin jättää hoitoon, mutta elämä menee hukkaan alituisessa pelossa. Silloin kun jokin tuollainen häiritsee omaa elämää, siihen tulee puuttua ja etsiä ratkaisua.