Onko kellään lasta joka kärsii selektiivisestä mutismista?
Miten saitte sen " todistettua?" ja saako lapsenne minkäänlaista terapiaa tms? Asia kiinnostaa kun huolissaan omasta lapsestani!! Kiitos!
Kommentit (9)
Millainen tai miten siskosi käyttäytyy kotona,ihan läheisten seurassa? Puhuuko hän silloin ja käyttäytyy normaalisti? Onko tilanne muuttunut hänen kohdallaan yhtään positiivisemmaksi? Siis onko oireet yhä yhtä pahoja/pahempia? Miten muuten koulumenestys?
valitettavasti en osaa sanoa mitään hoidoista tms mutta äiti kertoi että poika ei kahteen vuoteen päiväkodissa sanonut mitään, ei sanaakaan. (Oli siis 3v-5v). Kaikki kaverit luulivat siellä oikeasti että poika ei osaa puhua. Sama oli naapureiden kanssa ekan vuoden. Hän ei vastannut, ei puhunut, mutta ei ollut ujo. Nyt poika on kolmannella ja kun viimeksi puhuin vuosi sitten äidin kanssa niin hän sanoi että muuten menisi hyvin mutta kun poika ei suostu sanomaan koulussa mitään.
Itse olin alussa ihan ällikällä lyöty koska meille hän puhui jonkun kerran jälkeen ja hän on hyvin tomera, mukava ja vilkas poika. Ei voisi uskoa ettei mitään suostu sanomaan tietyissä tilanteissa!
liikkuu mielellään yksin kaupungilla elokuvissa, etc. Nopea älyinen, kielellisesti ja matemaattisesti lahjakas. Lapsi ei siitä kärsi silminnähtävästi, perhettä enemminkin huolettaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ujoneeko edelleen, ja ystävystyyky.
Nyt jo aikuinen. Esim. neuvolassa ei sanonut sanaakaan, samoin tuntemattomille. Itse on ketonut, ettei hän viitsinyt typeriin ja typerille vastata. Nykyisin on aika rohkeakin.
pimpelipam:
Millainen tai miten siskosi käyttäytyy kotona,ihan läheisten seurassa? Puhuuko hän silloin ja käyttäytyy normaalisti? Onko tilanne muuttunut hänen kohdallaan yhtään positiivisemmaksi? Siis onko oireet yhä yhtä pahoja/pahempia? Miten muuten koulumenestys?
on kotona normaali, hyvin puhelias, oikea räpätäti! Aikuisista puhuu vain äidilleni,isälleni, ja minulle sekä siskolleni. Lisäksi puhuu parille ikätoverilleen, sekä minun sekä siskoni lapsille.
Nykyisin puhuu myös muiden ollessa läsnä ja käyttäytyy muutenkin normaalisti. mutta jos esim mummoni kysyy miten meni koulussa niin ei vastaa, hymyilee vain. Siihen jos minä vaikk asanon että no miten meni niin vastaa sitten.
Pienenä ei siis puhunut edes vieraiden kuullen.
Mesessä hänellä on paljon kavereita myös omia luokkalaisia joille " puhuu" mesen kautta. Myös koulussa viimeisinä vuosina on muutamille tytöille kirjoittanut paperille vastauksen tai pitkiäkin keskusteluja kuulemma käynyt niin että toinen puhuu ja siskoni kirjoittaa.
Koulussa menestyy ihan mukavasti. Esitelmät, lukuharjoitukset ym. äiti kuvaa kotona videokameralla ja opettajat katsovat nämä koulussa. Paitsi esitelmät jotka näytetään koko luokalle.
Nyt siis meni 7 luokalle ja hyvin tuntuu menevän sielläkin, mitään kiusaamista tai vastaavaa ei onneksi ole koskaan ollut.
Vastauksiin joihin voi vastata kyllä tai ei nyökyttää tai pyöritää päättään.
Hyvin itsenäisesti liikkuu, käy kaupungilla kavereiden kanssa/yksin ym. On ollut leireillä (myös yötä).
Ei siis ole mitenkään äitiin takertuja tms.
On hyvin itsepäinen ja tempperamenttinen nuori neiti.
Minua rasittaa eritoten se muiden ihmettely.. Vaikka he eivät sitä suoraan sanoisi´,tunnen kyllä lapsen äitinä nahoissani se kummastelun. Myös se patistelu joskus ottaa päähän. Itseäni vaivaa kuitenkin eniten se että joskus minusta tuntuu siltä että lastani itseään harmittaa se ettei hän pysty kommunikoimaan päiväkodissa. Joskus hän sanoo minulle ennenkö me olemme päiväkodissa että äiti kerro että me pyöräilimme uudella pyörällä tänään päiväkotiin jne. Yritän niissä tilanteissa rohkaista häntä itseään puhumaan ja kertomaan,mutta ei onnistu. Joskus tuntuu että kaipaisi itsekkin tukea ja neuvoja että jaksaisi ja osaisi oikealla tavalla auttaa ja rohkaista lasta!!!!
Ja siskoani on myös yritetty patistaa ja lahjoa. Koitettu tehdä vaikka mitä! mutta ei auta ei! Ja uskon että tilanne varmasti ahdistaa myös siskoani itseään, kun monesti on tilanteita jolloin ilmeestä oikein näkeee miten tekisi mieli sanoa jotain ,mutta kun ei niin ei.
Yksi mikä ollaan huomattu on se että jos joku vieras patistaa puhumaan niin siskoni menee ihan lukkoon! Ilme muuttuu vihaiseski ja tämä ihminen ei saa enää mitään konktaktia siskooni. Siskollani on hyvin voimakas elekieli ilmeistä ja eleistä voi lukea todella paljon. JA siis tuo nyökyttäminen ja pyörittäminen lisäksi.
Perheen jäsenet voidaan kyllä " kiusoitella" asiasta ja siskoni vain nauraa asialle j a väittää vastaan ym.
On jo 13-vuotias.
sai diagnoosin kun oli 1 luokalla. En muista tarkkaan miten tutkittiin. Äitini etsi aika paljon tietoa itse.
Kävi jonkin vuoden terapiassa jossa tilanne ei muuttunut miksikään.
Voin vastailla parhaan tatoni mukaan jos asiasta on jotain kysyttävää.