Miten mä oppisin lukemaan tentteihin oikein, niin että asiat todella jäisivät edes jotenkin päähän?

Mut luin niin, että luin ensin kirjat lävitse ja samalla alleviivasin tai muuten merkkasin pääkohdat (kopioin siis itselle). Sitten oli helppo uudelleen kerrata tärkeimpiä asioita.



Nyt varmaan joku alkaa haukkua, että amk:ssa onkin paljon helpompaa kuin yliopistossa :D Ei haittaa...



Sain muuten tosi hyvät paperit ;)

..kyllä olet oikea ihminen kertomaan lukemisen taidostasi :)



Ainoa vaan, että noin minäkin luin, eikä mitään jäänyt mieleen. Tai jäi, mutta juuri niitä ei kysytty tentissä :)



ap

Joskus käy noin ja sitten seuraavasta tuleekin et. Ekat tentit voi mennä ihan opiskelutekniikkan opiskeluksi. Mutta sitten jos pitää ruveta opettamaan, niin tee mindmapia, keksi kysymyksiä lukemastasi ja vastaa niihin jne jne. Opiskelutekniikasta löytyy ihan kirjojakin. Mitä opiskelet?



Anatomia esim. on ihan pänttäystä.

mitä alaa ap opiskelet?

Kirjaston kirjoja et saa alleviivailla, mutta tee muistiinpanoja erilliselle paperille. Kun kirjoitat avainseikat ylös, opit samalla erottamaan tärkeät asiat vähemmän tärkeistä ja ilmaisemaan asioita kirjallisesti.



Ja muistiinpanoista on sitten helppo ennen tenttiä nopeasti kerrata pääkohdat.

meillä auttaa myös se että luennoilla ja tunneilla pitää korvat auki sillä jotkut opettajat kertoo välillä mitä kysyvät tentissä... noin suurinpiirtein. kaikki opettajan suusta tuleva tieto ylös vihkoon...

Yritin käsittää asian, eläytyä siihen. Jankkasin mielestäni tärkeitä asioita päähäni, niin että näin ne paperilla silmät suljettuinakin ja mitä sitten.. tuli semmoisia kysymyksiä, joita ei käsitelty luennolla ollenkaan ja yksi pieni kaavio yhdestä kirjasta, toisesta kirjasta ei mitään, pöh!



Terv. ap

Jos tenttikysymykset ovat laajoja esseenvastauksia esim. yksi kysymys per kirja niin pitää hallita koko kirjan sisältö, muttei tietenkään sanasta sanaan. Itse opettelin aina sisällysluettelon ulkoa ja sitten aloin lukea kirjaa. Alleviivasin tai/ja kirjoitin pääkohdat jokaisesta kappaleesta ylös. Otin kopion sisällysluettelosta ja jokaiseen kappaleeseen kirjoitin avainsanat ja sen avulla sitten kertasin. Näin syntyi hyvä kokonaiskuva ja riittävästi asiaa esseevastauksiin. Hyvin menestyin yliopistossa. Joitakin asioita esim. anatomiaa todellakin tarvitsee vain päntätä ulkoa. Oppimaan oppii vain opiskelemalla. Älä luovuta!

Ehkä olen vaan hyvällä muistilla siunattu, mutta itselläni ei koskaan ole ollut tarvetta kuin lukea kerran ajatuksella läpi. Tärkeiltä ja mielenkiintoisilta tuntuvat aiheet luin tietenkin huolella ja ajattelin itse asiaa - eli siis pysähdyin kesken lukemisen miettimään itsekseni, miten asia sopii yhteen sen ja sen kanssa ja miten se vaikuttaa mihinkin. Toisia alueita taas tuli enemmänkin silmäiltyä pikaisesti, etsien sieltä seasta jotakin tärkeää.



Riippuu varmaankin alasta, mutta omissa tenteissäni en usko, että kukaan olisi pärjännyt vain muistamalla lukemansa kirjat (vaikka muistaisi ulkoa), vaan tärkeämpää oli itse perusasioiden kunnollinen sisäistäminen ja se, että asiaa pysähtyi ajattelemaan itsekin useammalta kannalta.

Vierailija:

Jos tenttikysymykset ovat laajoja esseenvastauksia esim. yksi kysymys per kirja niin pitää hallita koko kirjan sisältö, muttei tietenkään sanasta sanaan. Itse opettelin aina sisällysluettelon ulkoa ja sitten aloin lukea kirjaa. Alleviivasin tai/ja kirjoitin pääkohdat jokaisesta kappaleesta ylös. Otin kopion sisällysluettelosta ja jokaiseen kappaleeseen kirjoitin avainsanat ja sen avulla sitten kertasin. Näin syntyi hyvä kokonaiskuva ja riittävästi asiaa esseevastauksiin. Hyvin menestyin yliopistossa. Joitakin asioita esim. anatomiaa todellakin tarvitsee vain päntätä ulkoa. Oppimaan oppii vain opiskelemalla. Älä luovuta!

Kun olet miettinyt asian valmiiksi mielessäsi, silmäile tai lue otsikkoon liittyvä teksti sitten läpi niin, että huomaat, mitä et muistanut.



Jos teillä on mahdollisuus saada jostain vanhoja tenttejä, käy läpi niiden kysymyksiä jo etukäteen ja mieti, mitä vastaisit.

Nyt aloitin yliopistossa, ensimmäinen tentti oli maanataina ja se meni päin peetä:(. Nyt yritän lukea kauheaa tiiliskiveä, josta pitäisi kirjoittaa kaksi esseetä. Eipä vain onnistu! Aiheet ovat niin hankalia. Pitäisi pohdiskella... Mietin tuskan hikeä puskien, että olenko tosiaan niin tyhmä etten mitään saa onnistumaan:( No, sentään pääsin opiskelemaan:) Pitää vain yritää. Lähdenpä taas jatkamaa jos siitä jotain tulisi:) Tsemppiä meille molemmille :D



Ei muuten varmaan olla ainoita, joilla aluksi vähän takkuaa.

Mutta itse huomasin, että minun täytyy kirjoittaa huolelliset muistiinpanot. Inhottavan hidasta, mutta muuten ei jäänyt mitään päähän. Luen tosi (liian) nopeasti ja kun sivun lopussa muistelen, mitä tekstissä sanottiin, tyhjää vain on päässä. Eli mulla muistiinpanojen kirjoitus auttaa ajatuksella lukemista.



Kertaan muistiinpanot useaan kertaan ja kirjoitan joskus vielä muistiinpanoista muistiinpanot omasta päästäni. Niin että katson vain kirjan sisällysluetteloa ja muistelen, mikä oli tärkeää / pointti missäkin kappaleessa.



Mulle tärkeimmät asiat oli kysyä itseltäni koko ajan: " Mikä tässä kappaleessa on olennaista? Mitä tässä sanotaan? Mitä haluan / mitä minun täytyy tietää tästä asiasta?"



Näillä eväillä luin tohtoriksi.

Varmasti löydät pian itsellesi sopivan opiskelutyylin. Jotkut lukevat ääneen, piirtävät kuvia, kaaviota, listoja, mikä vain sinulle on tehokkainta.

Lukeminen



Taitavan lukemisen piirteitä



Lista on kokoelma tutkimuksessa olleiden taitavien lukijoiden toiminnoista, joita he ovat tehneet ennen vaativan tekstin lukemista, tekstin lukemisen aikana ja sen jälkeen. Lukemisen tavoitteet ja tarkoitus vaikuttavat taitavan lukijan strategiavalintoihin. Taitavakaan lukija ei käytä kaikkia listassa olevia keinoja yhtä tekstiä lukiessaan. Aluksi näiden taitojen harjoitteleminen voi tuntua työläältä ja aikaa vievältä, mutta riittävän harjoittelun myötä hankit itsellesi työkalut, joiden avulla vaikeidenkin tekstien kimppuun sopii käydä.





Ennen lukemista hyvä lukija



1. Miettii mikä on tekstin lukemisen päämäärä.



* esim. jonkun tiedon etsiminen, tenttiin lukeminen tai tekstissä olevan asian soveltaminen jossakin tehtävässä



2. Silmäilee tekstin ennen varsinaista lukemista



* tarkastelee tekstin ominaisuuksia esim. pituutta ja rakennetta

etsii tärkeitä kohtia, tärkeitä tekstin osia

* päättää mitä lukee ja missä järjestyksessä (aina ei kannata lukea kaikkea tekstiä eikä aina kannata lukea alusta loppuun)

* päättää mitä kohtia lukee tarkemmin ja mitä vain silmäilee

päättää mitä ei lue ollenkaan



3. Päättää lukea vain tietyt osat tekstistä tai lukee jotkin osat ennen muiden osien lukemista



* Esimerkiksi tieteellisestä artikkelista lukee ensin abstraktin ja johtopäätökset ja sen jälkeen lukee vasta johdannon ja metodit ja tulokset



4. Päättää lopettaa lukemisen, koska lukemisen sisältö ei olekaan tärkeä lukemisen päämäärään nähden



5. Aktivoi aikaisempaa tietoaan



* miettii mitä jo tietää tekstin aiheesta, tekstin rakenteesta ja kirjoittajan aikomuksista



6. Tekee yhteenvetoa siitä, mitä hän oppi tekstin silmäilystä



7. Tekee silmäilyn perusteella alustavan arvion siitä, mitä teksti pitää sisällään.





Lukemisen aikana hyvä lukija





1. Lukee tekstiä joustavasti tavoitteidensa mukaisesti joko kokonaan tai valikoivasti.



2.Lukee erityisesti ne osiot, joiden hän ajattelee sisältävän tärkeää informaatiota



* informaation valinta tapahtuu lukijan ennakkotietojen, tekstin rakenteen, kirjoittajan tyylin tai tekstin silmäilyn perusteella



3. Silmäilee tekstin yleiskuvan muodostaakseen



4. Lukee helpon tekstin automaattisesti ja nopeasti. Zoomaa ajattelunsa, lukemisensa tasoa tarkemmaksi vaikeamman tai mielenkiintoisemman kohdan huomatessaan.



5. Lukee ääneen, jos tekstiä on vaikeaa ymmärtää tai on vaikeaa keskittyä



6. Toistaa juuri lukemaansa tekstiä, jotta pystyy pitämään sitä työmuistissa



7. Toistaa ajatuksen, joka tuli mieleen lukemisen aikana



8. Tekee muistiinpanoja



9. Pitää taukoa pohtiakseen tekstiä tai muistiinpanoja



10. Sanoo omin sanoin vaikealta tuntuvia tekstin osia



11. Etsii tekstistä toisiinsa liittyviä sanoja, käsitteitä tai ajatuksia, jotta voi

rakentaa tekstin pääidean



12. Ennustaa, mitä teksti seuraavaksi sisältää



13. Etsii tärkeää informaatiota tekstistä



14. Tekee päätelmiä tekstistä



15. Yhdistää tekstin eri osia



16. Tulkitsee tekstiä



17. Lukee kokonaisvaltaisesti ilmaisten tunteita lukemisensa aikana



18. Tauottaa lukemistaan oman keskittymiskykynsä riittävyyden mukaan, huomaa kun keskittyminen herpaantuu



19. Hakee tekstistä mielekkyyttä, tarpeen vaatiessa väittää vastaan tekstin sanomalle





Lukemisen jälkeen hyvä lukija





1. Lukee uudestaan ensimmäisen lukemisen jälkeen joko tarkasti alusta loppuun, etsien jotakin tiettyä informaatiota tai silmäillen



2. Käy tekstin läpi mielessään parantaakseen sen muistamista



3. Kirjoittaa paperille tekstin pääasioita



4. Luo tekstistä yhtenäisen yhteenvedon



5. Kyselee itseltään ja testaa omaa oppimistaan tekstin sisällöstä



6. Kuvittelee mielessään minkälaisia mahdollisia tilanteita ja esimerkkejä, jossa tietoa voidaan käyttää



7. Pitkänkin ajan päästä lukemisen jälkeen palaa uudestaan tekstiin ja pohtii sen sisältöä



8. Arvioi ja miettii uudelleen tekstin ymmärtämystä



9. Muokkaa käsitystään tekstistä

Kertaus on mulle, niin kuin varmasti kaikille, todella tärkeää.



Varaa ennen tenttiä 1-3 päivää PELKKÄÄN KERTAUKSEEN. Itse yritin pysyä lukuaikataulussa (tenttikirjat usein yli 1000-sivuisia) niin, että jaoin sivumäärän lukupäivien määrällä (lukupäivien lisäksi nuo 2-3 kertauspäivää). Siten tiesin, montako sivua pitää päivässä lukea, jotta pysyy aikataulussa. Jos kertaus nimittäin olisi jäänyt, luku olisi ollut yhtä tyhjän kanssa.



Eka kertauspäivänä kertasin kaiken, toka päivänä sen, mitä en eka päivänä osannut, kolmantena vielä ne mitä en toka päivänä osannut ja vielä pieni kokonaiskatsaus.

Muuten ei ole mitään mieltä lukea jos ei tajua mistä puhutaan. Itse olen ollut hirvittävän huono lukemaan paksuja kirjoja ja olen monen tentin läpäissyt pelkillä luentomuistiinpanoilla.. Muuten olen hyvämuistinen ja jos olen ymmärtänyt asian mitä luen, on kertalukeminen esim. kirjasta riittänyt. Olen viidennen vuoden opiskelija ja gradu enää uupuu, jota teenkin. Opiskelutahti oli kahtena ensimmäisen vuonna kova ja olisin valmistunut nopeammin, mutta työt tulivat sitten hidastamaan opintoja.