Mitä perhe voittaa sillä, että kieltää lapsen ongelmat?

ensimmäinen vaihe on asian kieltäminen.. Sen jälkeen etsitään syyllistä ja se sitten suru pääsee valloilleen ja lopuksi tulee asian hyväksymisen vaihe ;) En nyt muista miten nuo hommat menee oikeilla nimillä, mutta jotenkin tuohon suuntaan kuitenkin ;) Eli täyttä psykologiaa... Googleta vaikka surun vaiheet tai jotain sinne päin, niin saattais löytyä ihan faktatietoa ;)

Vanhemmat voivat olla shokissa.... ja vie aikansa ennen kuin voi asian itse hyväksyä saatikka lähteä hakemaan apua. asia on prosessoitava itselleen.... toisilta vie vain pidemmän aikaa kuin toisilta.

tosi usein perhe kieltäytyy myöntämästä, että lapsi on _poikkeuksellisen_

a) vilkas

b) arka

c) hidas oppimaan käsitteitä

d) kova puhumaan

e) itkuinen/ ahdistunut

f) huono keskittyjä



Kyse on lapsen yhdestä ominaisuudesta, jota voitaisiin tukea, ja samalla kehittää niitä 99 hyvää ominaisuuta. Mutta kun perhe ei myönnä ongelmaa, koko lapsen oleminen ja eläminen kietoutuu sen yhden ongelmakohdan ympärille

Tässä maassa, jossa asun, moiseen kannustetaan, vaikka ongelmia ei olisikaan. Näkisit omin silmin tilanteita, joissa lapsesi on. Ehkä hän aluksi roikkuisi sinussa, mutta kun sanoisit että olet tänään päiväkodissa koko päivän, niin hän menisi varmaan leikkimäänkin. Lisäetuna se, että osaisit keskustella lapsesi kanssa päiväkodin asioista aivan eri tavalla kun tiedät paremmin miten päivä siellä kuluu.