Lue keskustelun säännöt.
Raskaudenkeskeytys sosiaalisin syin, kenelle tehty?
13.05.2006 |
Ja kuinka pian sen jälkeen olet saanut lapsen? Siis elävän.
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tykseen ja 2 vuotta myöhemmin saa lapsen.
Ihan kuin lapset olisi jotain hyöhykkeitä,joita voi tilata ja tarvittaessa peruuttaa..... sairasta touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tykseen ja 2 vuotta myöhemmin saa lapsen.Ihan kuin lapset olisi jotain hyöhykkeitä,joita voi tilata ja tarvittaessa peruuttaa..... sairasta touhua.
Vierailija:
luuseri=loser
tappaa lastaan tehdäkseen uutta taas hetken päästä.
Uskomattoman tunteettomia p*skiaisia sitä maa päällään kantaa.
Eikä omatunto kolkuta yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta niin kuin sanoin, SEN HETKISEN kokemukseni ja ymmärrykseni pohjalta se oli ainoa mahdollinen vaihtoehto. Nyt vanhempana ja elämää nähneenä tekisin toisin. Onneksi olen antanut itselleni anteeksi ja mennyt eteenpäin. Kukaan meistä kun ei ole virheetön.
Ensin painosti tulemaan raskaaksi ja uhkasi jättää, jos näin ei käy. Sairastuin vielä stressin takia johonkin ihotautiin, kun kaikkialla oli vaan hillittömästi näppylöitä ja ihottumaa, päälaki pienillä vesikellukoilla kauttaaltaa ja kortisonia jouduin käyttämään. Paranin vasta saatuani tuon miehen elämästäni ja raskauden keskeytettyä.
5 vuoden päästä sitten syntyi suomalaisen mieheni kanssa meille eka vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on antaa kaikki itselleen anteeksi, teki mitä tahansa.
Eipä sitä vauvaa enää takaisin saa...
Joskus tuntuu, että yhteskuntamme tulisi panostaa enemmän naisten tukemiseen, että jokaisella olisi riittävästi aikaa miettiä, haluaako todella keskeyttää raskauden. Toki on tilanteita, joissa keskeytys on ainoa vaihtoehto, mutta vääjäämättä tulee mieleen, että onko aina niin. Eritoten, jos kuukauden-kahden jälkeen sitten haluaakin lapsen.
Siinä olisi hyvä keskustelun aihe, mutta syyttelyllä ei näitä ongelmia ratkaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö katsomuksesi mukaan kaikki synnit ole anteeksi annettu jo etukäteen? Että sillee?
Aika harvassa on ne tilanteet jossa oman lapseni tappaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä ymmärrä lainkaan miksi joku haluaa tappaa syntymättömän lapsensa. Ja tiedoksi, en omista puusilmiä vaan kauniit ruskeat silmät.
Olen jutellut aiheesta erään asian kanssa paljon tekemisissä olevan lääkärin kanssa, ja hän sanoi, että tiukimmatkin abortinvastustajat yleensä pyörtävät mielipiteensä, kun joutuvat itse ns. tosipaikan eteen. Eli niin kauan on helppo moralisoida, kun ei ole itse joutunut tekemään vaikeaa valintaa abortin keskeytyksestä, mutta omat moraalisaarnat unohtuvat suurimmalta osalta sillä siunaaman sekunnilla, jos joskus joutuukin tajuamaan, ettei kaikki elämässä aina mene niinkuin on suunnittellut..
Ja ei, minulle ei ole tehty aborttia.
Elämässä tulee tehneeksi kaikenalaisia päätöksiä ja sen hetkisen tilanteen pohjalta. Tilanteet muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja heidän käsityksensä asioista muuttuvat. Ehkä huomaat se itsekin kun kasvat vähän isommaksi... Itse ajattelin silloin että ehkä mahdollisesti FAS- lapsen on parempi jäädä syntymättä alkoholistiperheeseen. Sitten raitistuin ja elämä muutti täysin suuntaansa. Uskon, että kaikella on tässä maailmassa tarkoituksensa, niin sinun kuin minunkin elämälläni ja kaikkien muidenkin. Meillä on kaikilla omat läksymme opittavana, ehkä sinullakin?
elämäni suurin virhe. en varmaan koskaan anna itselleni anteeksi. mieti kaksi tai vaikka kymmenen kertaa onko se oikeasti ainut vaihtoehto. paljon antaisin jos voisin ajassa mennä takaisin.
ja joku voisi varmaan laittaa linkin sinne lopettakaatappaminen sivulle.
sitten kun tämä avioliitto oli päättynyt saimme tämän toisen miehen kanssa lapsen (n .kolmen vuoden kuluttua). En ole mitenkään ylpeä tästä asiasta, mutta siinä tilanteessa se vain kerta kaikkiaan oli ainoa mahdollinen vaihtoehto sen hetkisen ymmärryksen ja kokemukseni valossa. Tsemppiä vaan sulle, olipa tilanteesi mikä hyvä.