Olen niin väsynyt ja kyllästynyt ihmisiin. Onko minulla jotenkin omituinen tuttavapiiri?

Tuntuu, että hirveän monet ystävistäni, kavereistani tai sukulaisistani oavt huonoja pitämään yhteyttä, eivät ehdota tapaamisia tai jopa tekevät ohareita! Heille saa aina olla soittamassa, harvoinpa minullepäin soitetaan.



Lapsemme kummeista yksi on ok, mutta yksi ei pidä meihin oma-aloitteisesti mitään yhteyttä, vaikka olen koittanut soitella ja muistaa häntä ja kutsua sinne tai tänne.



Äitini on myös täysin epäluotettava. Hoitoapua ei häneltä saa juuri koskaan ja sekin on tunniksi-pariksi. Hoitoajankohtaa hän on kykenemätön sopimaan etukäteen, kun ei tiedä, " tuleeko muuta menoa" . En siis voi luottaa, tuleeko hän todella hoitamaan, joten käytännössä tällaisesta hoitoavusta ei ole paljon iloa.



Ylipäänsä on kauhean vaikea järjestää mitään, kun ei voi luottaa siihen, että ihmiset todella pitävät sanansa. Mieheni kanssa on sama juttu, tosin häntä olen pystynyt hieman " kouluttamaan" .



Jännä juttu on se, että lähes kaikki nämä epäluotettavat ohari-ihmiset ovat tiettävästi taustoiltaan huonommista oloista (esim. alkoholistien lapsia, köyhempiä perheitä, tai sitten ihan hyvin toimeentulevista perheistä mutta joissa mielenterveysongelmia). Vai näenkö nyt keksittyjä yhteyksiä?



Mietin vain, että ovatko ihmiset yleisemminkin tällaisia ja minä vain kontrollifriikki aikataulu- ja kalenterihöpsähtänyt hemmoteltu pikkutyttö. Huom. tunnen kyllä myös sellaisia ihmisiä, jotka tulevat ajallaan ja luotettavasti, mutta heitä näyttää suvussani ja tuttavapiirissäni olevan vähemmistö.