Onko imettäminen kaikkien mielestä jotenkin hienoa?
Kommentit (26)
Älkääkä nyt hermostuko, en tietenkään tarkoita, etteikö pulloruokinta olisi myös normaalia nykypäivänä...
Kolmannen kanssa se on ihan ok ja imetän ihan siksi, että vauva riemastuu siitä niin hirveästi.
Kolme lasta on, ja nyt kolmas on 5kk vanha. Olen iloine, että kohtapuoliin ei minun enää tarvitse IKINÄ imettää. Olen tehnyt sen ainoastaan lapsen takia. Tietenkin on hieno tunne pitää omaa lasta lähellään ja tuntea olevansa korvaamaton..
Lapsi kohta 1-v. ja imetys jatkuuuuu...
Ei hienoa tai epähienoa. Onnistui hyvin ja itse nautin niistä intiimeistä hetkistä. Ihan tuntui surulliselta, kun loppui sitten lapsen ollessa 7 kk. Olenkin jo yli 40 v äiti ja tämän iltatähden kanssa tiesi, että nyt tämä on sitten ohi...
ilman rintakumia oli se fiilis kiva! Tuntui hyvältä imettää.
Muuten koko imetysruljanssi oli todella rasittavaa (kumit, pumppaus jne), ettei oikein nautintoa irti saanut.
Kokemusta kolmen vauvan imettämisestä ja vain yhden kanssa imetys tuntui mukavalta. Vaivaton vauva joka imi tyytyväisenä kerralla mahansa täyteen. Ei rintaraivareita (mulla suihkutissit) eikä koliikkivaivoja kuten kahdella muulla. Tyytyväistä vauvaa on mukava imettää, mutta sellaista tunnin välein lupsuttelevaa ei. Paljon on siis kiinni siitä miten vauva tissiin " suhtautuu" . Itselleni imetys on yksi tapa ruokkia vauva ja maito nyt sattuu tulemaan tissistä. Imetin jokaista jonkin verran jaksamiseni mukaan, koska äidinmaito on korviketta parempaa kun siitä saa ne vasta-aineet. Mutta onneksi enää ei kohta tarvitse imettää...
Ei mun mielestäni ollut mitenkään erityisen ihanaa, mutta ei vastenmielistäkään, mutta aloin kyllästyä touhuun kun vauva oli n. 7 kk.
se kai kuuluu niihin asioihin mitä lasten kanssa tehdään.
olin kyllä itse ihan iloinen esikoisen onnistuneesta 6kk täysimetyksestä ja mielelläni jatkoin touhua vielä hänen täytettyään sen 1v, sama linja jatkunee kakkosen kanssa. mutta siis se imettämisen hetki, siis imettäminen ihan tapahtumana ei herätä minussa suuria intohimoja mihinkään suuntaan.
Tuulessa ja vesisateessa en ole koskaan lastani syöttänyt rinnasta tai pullosta. Mutta kyllä, imettäminen on kivaa puuhaa.
Lisää hyötyä saa kun antaa ylimääräset pois sairaalaan.
Tuulessa ja vesisateessakin imettäminen on helppoa, kun on siihen soveltuvat varusteet, eikä toisaalta tarvitse mitään imetyksen apuvälineitä. Kaikille se ei varmasti olekaan helppoa.
Ja kahden tunnin päästä taas 45 min. Ja sitten taas... Se oli tosi uuvuttavaa. Mutta mitäpä sitä ei lapsensa hyväksi tekisi.
Mun on vaikeaa asennoistua vielä täsäs vaiheessa niin, että se olis jotain mahtavaa. Luonnollista ja tarpeellistakin, mutta mikä siinä on niin mieletöntä monien mielestä? Ehkä jonain oäivänä ymmärrän....
Läheisyys, kiireettömyys, hellyys, yhteisyys ja se nautinto, joka lapsen lasvoilta paistoi. Niitä minulla on ikävä. Ei imettäminen aina ollut ihanaa, ensimmäisinä kuukausina oli aina huoli siitä, saako lapsi tarpeeksi ruokaa, sitten oli puklailut, rintaraivarit ja puremisvaihe, joka vaiheessa ulkopuolisten paineet imettämiseen tai sen lopettamiseen. Ihanaa, että meille on tulossa toinen lapsi, toivottavasti imettäminen onnistuu myös hänen kanssaan yhtä hyvin kuin esikoisen kohdalla. Tällä kertaa aion olla välittämättä muiden kommenteista ja jatkaa imetystä pidempään.
mutta meillä se nyt on ollut mukava tapa ruokkia lapsia. Nyt kun kuopus, 11 kk, alkaa olla meneväinen, mutta edelleen imetän, on imettäminen välillä jokseenkin rasittavaakin. Kuopuksen mielestä ei asiassa tietenkään ole mitään rasittavaa, vaan äiti voisi ihan hyvin istua sohvan nurkalla tissi paljaana vaikka koko illan ja arvon lapsukainen voisi aina välillä käydä ottamassa huikat. Äidille se ei vain sovi....
Jos saan vielä kolmannen lapsen, luultavasti pulloruokin heti alusta asti, pyydän estolääkityksen ettei maitoa tule.
harmi että sellaisillekin lapsia suodaan, jotka eivät pidä imetyksestä=surkeita äitejä.
Itse yritän myös imettää pitkään rintasyöpäriskin vähentämiseksi.
se kai se on tärkeämpää.