Lapsen on vaikea katsoa silmiin, miten voisi asiaa auttaa?

Lapsi katsoo esim. miettiessään vastausta muualle kuin kysyjään. TV:stä tulim kerran ohjelma aiheesta.

Helsingin sanomissa oli hiljattain juttua, miten lapsen pitäisikin antaa katsoa muualle silloin kun häneltä kysytään jotakin eikä vaatia katsekontaktia. Miettiessään lapsi kääntää katseensa pois, mikä tarkoittaa sitä, että hän nimenomaan kuuntelee.

Katsoo kyllä muuten silmiin muttei lähikontaktissa ilmeisesti pysty. Ei myöskään vielä puhu, muuten normaali, vilkas, eloisa ja nokkela lapsi, ihana!

Autistisia piireteitä ei ole muita (jos tämä nyt on sellainen hänellä). Paitsi tuo puheenkehtiys onhieman jäljessä, puhuu vähän kyllä.

Vuorovaikutuksen ongelma joka tapauksessa. Ei älyssä tarvitsekaan olla mitään vikaa ollakseen as-lapsi.

ja ihan samalainen kun ap:n lapsi

Joskus kun oikein yrittää saada lasta katsomaan silmiin, hän kääntää kuin tarkoituksella katseensa pois. Ei halua keskittyä siihen juttuun. Jos taas tulee antamaan suukkoa, katsoo ensin hellyyttävästi silmiin ja hymyilee. Kuulostaako tämä autistiselta? Ei myöskään puhu vielä. Ikää 1v 7kk.



T. Ei ap.

Tiedän ettei vuorovaikutuksessa ole vikaa. En halua että kovin heppoisin täällä diagnosoidaan lastani toivoin neuvoja, en diagnoosia, ymmärrätte sen varmasti.

-ap

Katse on myös tapa kertoa kiinnostuksesta. Kun omaa tahtoa alkaa tulla enemmän, lapsi voi katseellaankin viestiä, ettei ole kiinnostunut, jokin muu kiinnostaa enemmän. Asperger- ja autismiepäilyyn tarvitaan vähän muutakin kuin satunnainen pois katsominen. Johan tässä olisi jokaisella lapsella muuten diagnoosi.

sanoikin Hesarissa oli äskettäin juttua siitä, että lasta ei pitäisi edes vaatia kasomaan silmiin puhuessa.

Aistiyliherkkyydet, juuttuminen erilaisiin tilanteisiin, kiinnostus esimerkiksi pyöreisiin kuvioihin tai esineisiin, poikkeava havainnointi (näkee esimerkiksi junaradasta vain yhden vaunun takimmaisen pyörän ja keskittyy siihen).

2-vuotiaana. Se on loogista, sillä 2-vuotiaalla saattaa olla kuvattuja ' oireita' ilman että ne ovat oireita! Kovat äänet saattavat säikäyttää, muiden lasten tulkitseminen voi olla vaikeaa jos heitä ei ole juurikaan nähnyt jne. Piirteitä voi toki nähdä nuoraltakin lapselta, mutta kannattaa suhtautua kriittisesti näihin oirelistoihin pienen lapsen kanssa.

Lapsemme 1v 7kk rakastaa leikkiä pikkuautoilla, parkkeeraa niitä riveihin, ajaa niillä, tutkii niiden liikkumista maton reunan yli ja avaa niiden ovia ym. ym. On ujo ja hieman arka muiden laste keskuudessa. Kotona nauravainen ja hellä. Tykkää paljon halimisesta ja tulee usein antamaan pusuja ja pussailee ja halii paljon pehmolelujaan. Syöttää ja silittelee niitä. Pienempänä pelkäsi kovia ääniä, nykyäänkin säikähtää niitä, muttei enää itke. On erittäin " symppis" lapsi, mutta muut aikuiset ovat sanoneet, että ei noin pienet vielä leiki noin pikkuautoilla. Menee riemusta pois tolaltaan, jos asettelen autot riviin tai jonoon ja hän kääntää väärinpäin asetetut autot keula eteenpäin. Onko teistä normaalia? Voisiko kyseessä olla vain keskittyvä ja tarkkaavainen lapsi ilman autismiepäilyä.

Ei todellakaan huolta. Kuulostaa, että lapsellasi on hyvä keskittymiskyky ja hän on luonteeltaan vähän pehmeämpi ja herkempi.



Lapseni on nyt reilu 3-vuotias. Hän on edelleen herkkä ja viihtyy sylissä, viihtyy pitkiä aikoja pikkutarkkoja autoleikkejä rakennellen, mutta nykyään myös pitää muiden lasten seurasta ja on muutoinkin sosiaalisempi ja eläväisempi kuin pienempänä.



Luonne-erot tulevat näkyviin jo varhain, ei huolta.

Eikö ala pian tuntua siltä, että silmät rasittuvat ja pitää katsoa muualle?

samoihin aikoihin. On riittänyt ihmettelemistä, miten lapsi jaksaa pitkiä aikoja vain järjestää autoja. Nykyään autot kulkevat kahta kaistaa ja liikkuvat jokainen tietyllä nopeudella pisteestä a pisteeseen b. Epäilin minäkin aspergeria, niin poikkeuksellista oli keskittymiskyky ja kiinnostus yhteen asiaan. Meilläkin oli herkkyyttä äänille ja valoille ja sosiaalisesti lapsi oli muita vetäytyvämpi. Mutta ihan näkyy normaali lapsi olevan.



Ovatkohan tällaiset autofriikit yleisiäkin, luulin, ettei muita olekaan :-)

Lapsi tosi herkkä ja jotenkin nolostuu, kun saa esim. täyden huomion ja ihailun. Todella aseistariisuvaa!

Meidän autofriikkimme toinen ihastuksen kohde on kaikki pyörivä. Ts. minun pitää pyörittää kuplavolkkaria katollaan " hyrränä" , samoin lähes kaiken minkä vain saan pyörimään, poika kantaa pyöritettäväkseni. Sitten katsoo paikallaan innosta täristen, kunnes vauhti loppuu ja taas eikun pyörittämään. Autoilla yrittää ajaa suuruudenhulluudessaan kaksi autoa / pieni käsi :) Näki kerran minun leikkivän näin. Yksivuotiaana syömisestä ei meinannut tulla mitään, kun yritti saada näkkileipää pysymään pystyssä kapealla kantillaan. Ja onnistui :) Autoleikeissä hänestä on aivan mahtavaa, jos saa auton katolla pysymään esim. jonkin roskan lattialta. Yrittää siis lastata kyytiin kaikkea mahdollista ja jos onnistuu, meinaa revetä riemusta. Jos epäonnistuu, turhautuu yhtä täydellisesti. Nyt siis kuitenkin pop on parkkeeraus ja " kurvaus" . Sanoo " ähähähähä" ja kaartaa autoa kurviin. :)



Kiitos vertaistuesta. Oli ihana kuulla, että muitakin samanlaisia on! :)



T. 21

Olemme ihmetelleet, kuinka näin pieni osaa nolostua mielihyvästä, olla jotensakin kaino. :) On niin hellyyttävän näköistä, kun hän painaa leukansa rintaan, imaisee alahuulen sisään ja katsoo alta kulmain pieni hymy suupielessä. Tämä tapahtuu, jos hän esimerkiksi toistaa jonkin sanan oikein (sinnepäin) ja kehumme häntä. Tai jos isä poikaa nukuttaessa sanoo, että huomenna voitaisiin käydä linja-autoasemalla katsomassa linja-autoja. Liikkistä. :)



t.21