Kuinka vahvasti Partiossa näkyy kristillisyys?

Enpä ole uskovaiseen partioon tai rekikuntaan törmännyt koskaan. Mukaan vain! Hartauksiakaan tuskin missään nykyään.

20 vuotta sitten oli itse pieni partiolainen ja muistan meillä olleen pajonkin uskonnollista ohjelmaa leireillä. Partiokololla oli joka ilta ennen kotiinlähtöä joku rukous.



Kyllä me aiotaan mukaan menoihin ängätä, jos toiminta pysyy suht´ normaalina toimintana ilman ylenpalttista uskonnollisuutta. Vielä pitäisi kuitenkin 2 vuotta jaksaa odottaa jahka kaksoset täyttävät 7 vuotta.





ap

Meidän iltanuotioillakin laulettiin enempi näitä ' nuotiopiiri' -tyypin lauluja, ehkä joku lyhyt rukous joskus lausuttiin. En kyllä lapsena pitänyt noita rukoushommeleita sen kummempana ...päiväkerhossa rukoiltiin, päiväkodissa taisi olla ruokarukous, koulun aamuhartaudet--- eikä meistä silti tullut uskovaisia.



Partio on kyllä tosi hieno harrastus jos sattuu kivat vetäjät. Mukaan vaan, suosittelen lämpimästi.

näkyy ainakin meillä vahvasti.

lippukunnista taustayhteisönä on seurakunta. Tällöin uskonnollisuus näkyy tietysti ainakin jonkin verran - on partikokirkkoa, iltarukouksia, vespereitä leireillä ym. Mutta riippuu tietysti hyvin paljon johtajista ja perinteestä!

Luulisin että aika monessa lpk. ssa ollaan aika tapauskovaisia - mitään uskonnon tuputtamista tuskin on missään !!!

Osaatteko vastata tuohon, miten vanhemmat pääsevät mukaan toimintaan? Kun me aikuisetkin haluaisimme osallistua :) Pääsemmekö leireille? Onko muita tapahtumia mihin vanhemmatkin pääsevät osallistumaan?



ap

uskis vetäjä. Minua itseä haittasi partiossa enemmänkin yltiöpäinen isänmaallisuus kuin uskonnollisuus. Mutta se isänmaallisuuden korostuminenkin johtui varmaan niistä tyypeistä, jotka silloin olivat lippukunnassa aktiivisia. Mutta kaikesta huolimatta voin suositella partioharrastusta.

en kuulu kirkkoon ja kävin n. 15 v. sitten muutaman vuoden partiossa. En edes tiennyt, että siihen liittyy kristillisyys... Eli ei huomannut lainkaan! Riippuu varmaan ryhmästä ja sen vetäjästäkin. Ja asuinalueesta?

emme kuulu kirkkoon eikä tyttö osallistu koulussa uskonnonopetukseen. Pohdin samoja juttuja. Srk on vahva taustatuki meidän kylän partiotoiminnalle, mutta ei siellä ainakaan ekan viiden kerran aikana ole ollut mitään uskonnollista juttua. partiolupauksessa sanovat jotain että " lupaan rakastaa jumalaani..." .

Meidän lippukunnassa pidettiin vanhempainilta parin viikon jälkeen ja siellä olisi varmaan voinut kysellä enemmän. Vanhempia oikein yrittävät saada mukaan etenkin leireille ja muihin tapahtumiin, ylimääräiset kädet ei ole koskaan liikaa.

Sudenpentulupaus:



Lupaan parhaani mukaan

rakastaa Jumalaani

toteuttaa sudenpentujen lakia

ja olla toisille avuksi joka päivä.





Tutustuin muutama päivä sitten partiolaisten nettisivuihin ja sieltä löysin tämän. Hiukan kyllä häiritsee, että lapseni joutuisivat tuollaista toistelemaan joka kerta. " Lupaan rakastaa jumalaani" ?? Oi voi...pitääkö tässä alkaa keksimään meidän mukuloille joku oma jumala? Ottaa marsu ja pistää sen nimeksi jumala? (anteeksi, jos meni vitsailu lian pitkälle) Voisivat sitten luvata rakastaa marsuaan.



Kyllä olisi moni asia paljon helpompaa, jos voisi se usko tärähtää tajuntaan :)





ap

ap

mutta aika vähäistä se näkyvyys mielestäni oli, enkä. ns. tapakristittynä tullut juuri ajatelleeksi koko asiaa. Kokouksen lopuksi oli sellainen iltapiiri, jossa luettiin yhdessä rimssu " hyvää yötä, jeesus myötä, kiitos tästä päivästä" .



Mutta kyllä se varmaan jollain tavalla näkyvillä on, eli siihen kannattaa varautua.

Ei ne hoe tuota lupausta joka kerta, vain kerran lupauksenanto päivänä. Toiminnasta en vielä paljon tiedä. Joka viikko on siis se laumailta. Nyt ensi viikonloppuna eka leiri, sit se lupauksen anto, joku puurojuhla, marraskuussa joku koko lauantain reissu jonnekin kauemmas. Vanhemmat kokoontui tällä viikolla ekan kerran suunnittelemaan miten vanhemmat voisi osallistua. Kai se toiminta on ihan aikuisten mielikuvituksesta ja aktiivisuudesta kiinni.

Mitä pahaa siinä on? Meillä on kuitenkin maa, josta voimme olla ylpeitä ja olla onnellisia siitä, että meillä ylipäätään on isänmaa. Jos et hissan tunneilta muista, niin ei siitä niin kauaa ole kun Suomi oli Venäjän vallan alla ja ehkä sunkin isoisäsi on sitä ollut meille sotimassa. Vaikea ymmärtää näitä vanhempia, jotka haluavat kasvattaa lapsensa jonkinlaisessa arvotyhjiössä... ei saisi olla uskontoa, ei isänmaata. Mihin ne teidän lapset sitten oikein kiinnittyy?

t. Koti, Uskonto ja Isänmaa

lapset voi tulla kun partiossa puhutaan Jumalasta. Että voi olla naurettavia vanhempia :))

Liityin partioon 15-vuotiaana ja kohta on 15 vuotta partiotoimintaa takana. Olen pienessä maalaislippukunnassa, jonka taustayhteisönä on evlut seurakunta.

Meidän lpk on lähinnä tapakristitty. Aina pikkuisen vaihtelee uskonnon näkyminen johtajasta riippuen. Loppuhartaus kuuluu periaatteessa niin lauma- kuin vartioillankin loppuun. Useimmissa hartausvinkeissäkin hartaudet ovat enempi tarinoita esim. ystävyydestä kuin kristillisiä tarinoita.

Partiolupauksissa luvataan rakastaa Jumalaa (lupaus annetaan kerran sudenpentuja ja hiukan eri lupaus vartiolaisena). Lupauksen antamisesta kannattaa keskustella johtajan kanssa, jos se tuntuu ahdistavalta (ettei tarvii sitä marsua nimetä :)). Partion periaatteena on kuitenkin, että kaikki uskontokuntaan katsomatta, voivat osallistua toimintaan. Lupauksenhan voi jättää antamattakin, tai johtajat voivat muokata omanlaisen lupauksen lapselle (lupauksen anto on kuitenkin aika odotettu tapahtuma lapsille).

Meillä käydään 1-2krt/v kirkossa. Lupauksenanto on meillä aina kirkossa ja yleensä syksyllä käymme myös kirkossa paraatin yhteydessä (pienempi paikallinen tapahtuma täällä päin). Kirkkoon ei tietenkään ole pakko tulla.



Vanhempia otamme riemusta kiljuen vastaan, ainakin näin kroonisesta aikuispulasta kärsivässä maalaislpk:ssa. Monessa lpk:ssa on vanhempainyhdistys, johon pääsee mukaan. Vanhemmat saattavat päästä joillekin retkille mukaan, rakentelemaan kesäleiriä, remontoimaan koloa, laumanjohtajaksi... Kysykää oman lpk:n aikuisten tarve!

Miksi pitää änkeä partiotoimintaan jos kristillisyys ei kiinnosta?

Sama ku pitää saada kirkkohäät ja sit erotaan!

Ensin halutaan oikeudet ja erotaan " velvollisuuksien" takia!

Kolo oli kirkon kellarissa, mut siinä kaikki. itsekin erosin kirkosta tuona aikana, eikä sitä kukaan kieroon katsonut, vaikka olin lippukunnan johtaja. en sitä toki ääneen toitotellutkaan esim. lasten vanhemmille, mutta toki mun kaverit asian tiesi.

jo senkin puolesta että partioiden kokoontumiset on suurelta osin kirkkojen ja seurakuntakotien kerhotiloissa. Omituinen kommentti Jonilta!!!



Ja ne kirkon arvot ovat sen verran hyviä (toisen ihmisen kunnioittaminen, luonnon kunnioittaminen, Jumalan kunnioittaminen...) että tekee hyvää jokaikiselle ateistinkin pennulle näitä arvoja elämässään toteuttaa.



Partioretkillä tutustutaan muun musiikin lisäksi myös hengelliseen musiikkiin ja useimmissa partiolaisten lauluvihkosissa ON hengellisiä lauluja ja kokemukseni mukaan nuoret pitävät näistä lauluista, joita myöhemmin laulavat myös ripareilla.



Partio on periaatteessa poliittisesti ja hengellisesti riippumaton järjestö mutta tuo että partiot kokoontuu useilla paikkakunnilla seurakunnan tiloissa vaikuttaa siihen että hengellistä antia toki on. Hyvä asia minusta!!

Vierailija:

Partiolupauksissa luvataan rakastaa Jumalaa (lupaus annetaan kerran sudenpentuja ja hiukan eri lupaus vartiolaisena). Lupauksen antamisesta kannattaa keskustella johtajan kanssa, jos se tuntuu ahdistavalta (ettei tarvii sitä marsua nimetä :)). Partion periaatteena on kuitenkin, että kaikki uskontokuntaan katsomatta, voivat osallistua toimintaan. Lupauksenhan voi jättää antamattakin, tai johtajat voivat muokata omanlaisen lupauksen lapselle (lupauksen anto on kuitenkin aika odotettu tapahtuma lapsille).

Vanhempia otamme riemusta kiljuen vastaan, ainakin näin kroonisesta aikuispulasta kärsivässä maalaislpk:ssa. Monessa lpk:ssa on vanhempainyhdistys, johon pääsee mukaan. Vanhemmat saattavat päästä joillekin retkille mukaan, rakentelemaan kesäleiriä, remontoimaan koloa, laumanjohtajaksi... Kysykää oman lpk:n aikuisten tarve!

Ahaa, siis ei jokaviikkoinen rituaali tuo partiolupaus...ehkäpä ei tarvitse marsua sitten hankkia :D " Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä" -tyyppiset pikkujutut ei meitä häiritse. Ei myöskään satunnaiset kirkossakäynnit.

Ajattelemme, että on toisaalta ihan hyväkin nähdä, miten suurin osa perheistä suomessa elää ja uskoo.

Minä ja mieheni osallistuisimme toimintaan myöskin riemusta kiljuen! Olisi mukavaa saada jonkunlaista yhteisöllisyyttä elämään, kun ei sitä seurakunnan toimintaakaan ole elämää rikastamassa :) Luonto-ihmisiä ja käsillä tekeviä kun ollaan, osallistuminen passaisi mainiosti.

Kertoisitko vielä siitä sudenpentujen lupauksesta? Lausutaanko se yhteen ääneen vai yksitellen jokainen?

ap