Järkyttävää!!! Enhän ole ainut, jonka on hankalaa hillitä tunteenpurkauksiaan?!?!

minä oon raskaana ja hormonimylläkkää pukkaa, sama juttu oli ekassa raskaudessa.



pari päivää sitten hermostuin miehen harrastuskamppeisiin (maalaa pienoismalleja) jotka on aina tasan levällään meidän olkkarissa. sillä on oma päytä niille ja kaikki ne kamat on röykkiöissä siinä pöydällä (sekä ruokapöydällä, kirjoituspöydällä ja sohvalla), kummallisia laatikoita on kasattuna pitkin ja työkaluja makoilee miten sattuu. nyt se suunnitteli kokonaan uuden sarjan aloittamista, mulla rupes päässä kiehuun ja sanoin että kunhan hommaa pöytänsä alle sellaiset pyörillä kulkevat laatikostot ja laittaa kamansa niihin siististi piiloon niin saa hankkia vaikka viiskymmentä tuhatta uutta sotilasta ja panssarivaunua.



mies katsoi minua kuin täydellistä typerystä ja tuhisi ettei hänellä ole aikaa eikä meillä ole varaa ruveta nyt laatikostoja hankkimaan. minä käskin hänen käyttää se aika ja raha, minkä meinaa kuluttaa uusiin pienoismalleihin, niihin laatikostoihin. että ihan varmasti on aikaa ja rahaa. sanoin että meidän olohuone on myös mun olohuone ja mä en jaksa katsella hänen alati kasvavaa paskatunkiotaan jolle hänellä ei ole aikomustakaan tehdä mitään ja jota hän ei näytä osaavaan lupauksista huolimatta pitää edes suht koht järjestyksessä. mies huokaili alentuvaan sävyyn että " kuule, mä en maalaa sillä lailla" (siis siististi).



mulla pimeni silmissä, hengitys kiihtyi varmaan huohotukseksi, menin miehen pöydän tykö, otin spraymaalipullon ja löin sillä aika kovaa sen valmiita, maalattuja pikkusotilaita, jotka reppanat seisoi muodostelmassa siinä. yhden miekka lävisti sen maalipullon ja harmaata maalia roiskui mm. seinälle ja lattialle. sekä niiden pienten sotilaiden päälle.

mustakin tuntuu etten tunne itseäni, mua pelottaa se hetki kun tuntuu että joku pyörä pyörähtää niin suurella nopeudella etten pysy mukana.



2

Luulin että johtuu lapsettomuudesta ja kuukautisten aiheuttamasta ahdistuksesta, mutta jatkuu vieläkin vaikka sain jo lapsenkin. :(

Kai se on jotain PMS-oireita.

Olen ihan hullu PMS-oireiden takia. Tässä yksi päivä suutuin jopa ukoille töissä ja huusin, että " nyt rupes vituttaan" ... Ne säikähti.

minä olen ihan maassa tämän ongelman (pms) takia, koko perhe on jo alkanut reagoimaan. pitäisi vissiin lähteä ja jättää mies elämään rauhassa lasten kanssa.

vaan puolet kuusta heti ovulaation jälkeen.

kerran kuukaudessa haluan kuolla, koska olen niin epäonnistunut, ja mies ja lapset pilaa mun elämän, ja mikään tässä maailmassa ei ole hyvin. Ja sitten se menee ohi ihan yhtäkkiä. Samaan syssyyn paino nousee parikolme kiloa ja olo on turvonnut ja yökkö. että voi tätä naisena olon ihanuutta.