Tuntuupa pahalle

mulla on ollunna isäpuoli 20v eli siittä asti kun olin 9v ja hän on aivan ihana turvallinen kunnollinen mies verrattuna biologiseen väkivaltaiseen juoppoissääni. Mutta ny olen huomannu ettei isäpuoleni pidä oikeestaan lainkaan yhteyksiä minuun ja perheeseeni eli 2 lapseeni ja mieheeni.

Äitini kuoli vajaa 1v sitten ja tämä ettei pidä yhteyttä on oikein korostunut sen jälkeen. Ei koskaan soita tai käy vaikka asumme 150m päässä toisistamme ei kysy kuulumisia eikä osoita lainkhaan mielenkiintoa 5½v ja 3v lapsiani kohtaan jotka pitävät häntä vaarinaan, ainoana sellaisena.

Kaiken huippu oli se kun tuossa pari viikkoa sitten vietimme sunnuntaita siellä, omasta ideastani, niin todetessani kuinka tässä yhtenä päivänä tuntui siltä ettei jaksaisi noita lapsia 24/7/365 niin isäpuoleni kommentoi tylyyn sävyyn että " olisit silloin aikanaan tuonunna niitä tänne kun äitis eli" .

Arvatkaa loksahtiko suuni auki? vastasin vaan ettei sinällään ollut fiilistä että pitäisi hoitoon heidät saada ja lisäks äitini kunto ei sitä vikan vuoden aikana olis pahemmin sallinukaan.

Mut hei, on tässä se " hyvä" puoli että todellakin tiedän ja tiedämme ettei sieltä ole apuja saatavissa ja että jatkossakin olemme 24/7/365 lastemme kanssa mitä nyt työssä käymme jos emme sitten jostakhi hoitajaa saa hankituks. Itkua niellen läksin paikalta pois enkä oo sen jäläkeen itsekään yhteyttä pitänynä. Sinänsä sääli koska kyllä hänkin asiassa menettää.