Miten suhtautuisitte ihmiseen, joka on tappanut
syntyneen lapsensa ja heittänyt roskikseen.
Kyseinen ihminen ei tiedä, että tiedän, sillä tapahtuneesta on kauan.
vaikea olla ja kuunnella, kun puhuu välillä aika rumastikin nykyisistä lapsistaan. Mielessä pyörii vaan, että meinaatkos senkin teilata...
Tämä henkilö on todella tykätty.
Kommentit (13)
reilusti yli 20 vuotta aikaa ja olen hänen alaisenaan töissä ja kuulin tämän tiedon varmasta lähteestä. Hän vain sanoi, että töissä ei kannata puhua mitään lapsen taposta jne. joita iltalehdissä aina välillä on, eli ovat aiheita, joista tuolla ei puhuta. En tiedä kuinka moni asiasta tietää. Itse en todellakaan aio kenellekään kertoa.
Ja kärsinyt on tekonsa, joten minulla ei ole osaa eikä arpaa hänen asioihinsa enkä todella uskaltaisikaan mitään sanoa kenellekään.
jos synnärillä synnyttänyt niin tietäähän monet asiasta, jos kotona synnyttänyt niin tietäähän raskaudestakin monet?
itse en pystyisi olla tekemisissä tuollaisen henkilön kanssa, olen niin lapsirakas ja ihmisläheinen, tosin tuomitseva sellainen.
tyyliin:
tiedän mitä olet vauvallesi tehnyt
tai
tulet kärsimään teoistasi tiedän sen
En todellakaan voi ymmärtää sellaista tekoa. Vaikka onkin muka teostaan kärsinyt, ei ole voinut kärsiä tarpeeksi!
Mä ainakin levittelisin huhuja tai kirjelappusia tai muuta. IKINÄ EI saisi anteeksi antaa moista tekoa!
joka on tappanut vauvan... En usko että voisin mitenkään enää sellaisen tiedon jälkeen pitää häntä esimiehehnä ja kunnioittaa häntä.
Enkä tahtoisi olla hänenlaisen kanssa missään tekemisissä!! en todellakaan!
Eihän kukaan vastasyntynyttä heitä roskiin täysijärkisenä. Hän on kuitenkin rangaistuksensa kärsinyt ja tervehtynyt työelämään. Ole onnellinen siitä.
ja tulihan se!
Kyllä minäkin olen äitinä asiasta järkyttynyt, mutta kuten sanoin, hän on tuomionsa kärsinyt. Hän on ollut psykiatrisessa laitoksessa monta vuotta hoitamassa päänsä kuntoon ja on nyt loistokunnossa.
Nykyisiä lapsiaan (joita on 4) hän rakastaa mielettömästi, tuntuu vain pahalta jos hän huutaa niille puhelimessa ym. vaikka tiedän sen olevan täysin normaalia, että välillä suuttuu lapsilleen. Päässä vaan ajattelee, että mitäs jos toi tekee jotain ku on ennenkin.
Samasta syystä en voisi olla miehen kanssa, jos pettäis mua, ku ajattelisin aina, että tekihän se sen jo kerran...
Tuollaisia ihmisiä ei varmaan ole kovin monella työpaikalla.
Jos on ollut esim. psykoosissa, niin paha syyllistää, vaikka teko onkin järkyttävä.
Ihan sama siis olisiko tappanut lapsensa tai vaimonsa tai kenet tahansa. Todella hankala tilanne, jos esimies on tappanut jonkun! Miten sitä voisi muuten vältellä kuin vaihtamalla työpaikkaa??
Mieheni entinen ystävä on tappanut tyttöystävänsä yli kymmenen vuotta sitten ja kylmät väreet tulee väkisinkin kun tuo mies tulee vastaan. Miehelleni olen sanonutkin että meitä ei tarvitse esitellä eikä muutakaan. Mies joskus näkee tätä miestä kaupassa tai muuta ja vaihtavat muutaman sanan silloin tällöin. Järkyttävää sitten kuulla niitä juttuja (on mm. kertonut, että nykyinen lapsi uuden vaimon kanssa saa pään juuri ja juuri pysymään kasassa), monet kerrat on mietitty että koskahan sillä taas naksahtaa päässä.
Ja ihan uskomatonta on ollut kuulla sekin, että tämä mies on alkanut seurustelemaan nykyisen vaimonsa kanssa vankilassa ollessaan! Nainen on alkanut kirjoittelemaan miehelle ja siitä on suhde syntynyt! En ymmärrä miten joku uskaltaa seurustella väkivaltaisen tappajan kanssa ja tehdä vielä lapsia hänen kanssaan!
Vierailija:
Ja ihan uskomatonta on ollut kuulla sekin, että tämä mies on alkanut seurustelemaan nykyisen vaimonsa kanssa vankilassa ollessaan! Nainen on alkanut kirjoittelemaan miehelle ja siitä on suhde syntynyt! En ymmärrä miten joku uskaltaa seurustella väkivaltaisen tappajan kanssa ja tehdä vielä lapsia hänen kanssaan!
Kuinka ihmeessä tuollaisella voi olla lapsia. Luulis että seuraavat olisi huostaanotettu heti laitokselta ihan jo turvallisuussyistä