Lue keskustelun säännöt.
Miten tulkitsisit tällaisen lapsen käytöksen?
05.10.2006 |
Poika 5v, tosi herkän oloinen, tunteet pinnassa.
Hyvin kärsimätön, ensimmäinen tapa pyytää jotain on huutaa kärsimättömästi ja miltei agressiivisen oloisesti haluavansa jotakin. Kun ei saakaan haluamaansa, menee äitinsä luo, katsoo tätä läheltä silmiin ja sanoo anovalla äänellä " saisinko jooko äiti-kiltti..."
Jos tapahtuu joku epäonnistuminen, esim toiminnassa (ei osaa tehdä kuperkeikkaa, ei saa palloa heti kiinni tms) on ensireaktio istahtaa maahaan murjottamaan ja ehkä itkeäkin vähän.
Vieraita ihmisiä ujostelee helposti, saattaa takertua äitinsä jalkaan ja luimistella kulmien alta.
Mitä tulee mieleesi tällaisesta lapsen käytöksestä? Mitä ajattelet kotioloista tms?
Kommentit (14)
Kotiolot eivät vaikuta siihen millainen lapsi perimmäiseltä luonteeltaan on. Jotkut lapset ovat herkempiä kuin toiset, eikä sille mitään voi. Ei se ole mikään " vika" , vaan aikuisten on opittava soveltamaan omaa käytöstään ja kasvatustaan lapsen mukaan eikä niin että kaikki lapset pitää väkisin yrittää vääntää samaan muottiin. Tuollainen lapsi tarvitsee erilaista kasvatustyyliä kuin samanikäinen, reipas ja ulospäinsuuntautuva lapsi, ei mitään se kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin kuvitella et on ainut lapsi.
Ei myöskään näytä kestävän edes pieniä pettymyksiä. Onkohan saanut tahtonsa läpi liian usein? Kasvatettu liian pumpulissa?
Epäilisin pojan itsetunnon myös olevan heikko.
Mielestäni kyseessä ei ole aivan normaali lapsi, vaan pientä ongelmaa takana.
kyllä se siitä kasvaa :) Ja kasvaminen muuttaa.
meidän 6 lapsesta meinaan tokavanhin oli juuri tuolainen.
6Xäippä
Osta tai lainaa Anna Wahlgrenin lapsikirja, niin tiedät etukäteen mitä milloinkin on odotettavisa, auttaa kummasti. Ei tarvitse ajatella että lapsi on jotenkin outo, vaan voi todeta että aha tää kuuluu tähän ikään.
Vierailija:
Voisin kuvitella et on ainut lapsi.Ei myöskään näytä kestävän edes pieniä pettymyksiä. Onkohan saanut tahtonsa läpi liian usein? Kasvatettu liian pumpulissa?
Epäilisin pojan itsetunnon myös olevan heikko.
Mielestäni kyseessä ei ole aivan normaali lapsi, vaan pientä ongelmaa takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä esikoiseni, jonka käytös on viime aikoina aiheuttanut mulle aika paljon huolta. Tuota itsetuntokysymystä mietin paljon...
Meillä on rajat ja selkeät säännöt kotona. Pojalla on pikkuveli 3v joka on ihan erilainen luonteeltaan, reipas ja ulospäinsuuntautunut.
On se haastavaa tämä lasten kasvaminen ja sen tukeminen.
ap
Pieleen meni!
Itselläni meinaan juuri tuollainen lapsi. Tosin nyt jo murrosikäinen ja todettu käytöshäiriö, käy terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on hoidossa, voi hoitajilta myös kysellä mielipidettä.
Meillä 6-vuotias lapsi on ollut just tuommoinen, ja nyt on oletettavasti jotain vähän isompaakin ongelmaa. On temperamentiltään kyllä aika kiivas ja herkkä, mutta se ei selitä jatkuvaa huutoa. Kotona ei ole hetken rauhaa kellään kun hän on kotona.
minullakin juuri tuolainen koulunkehoituksesta myöskin käyty psykkalla ja todettu ihan terveeksi normaaliksi pojaksi.
Ja myöskin nyt teiniikäinen.
6Xäippä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluan tähän lisätä että kotona poika leikkii veljensä kanssa suuren osan ajasta tosi sopuisasti, heillä on hienot yhteiset leikit ja osaavat sovitella riitojaankin osittain jo itse. Eikä kotona oleminen ole pelkkää huutoa todellakaan, poika myös lukee jo itse ja istuu mielellään sohvalla lueskelemassa kirjoja ja lukee myös pikkuveljelleen satuja.
Päiväkodista tulee kannustavaa palautetta kyllä.
Että kehityshäiriöstä en vielä ainakaan osaa olla huolissani...
Mutta herkkä poika on, huono kestämään pettymyksiä ja hidas sopeutuja temperamentiltaan tosiaankin.
Silti kaiketi moni piirre menee tosiaan iän piikkiin myös, mikä helpotus sinänsä! Ja kiitos kannustajille :)
ap
Jos on meinaan hidas sopeutuja. Eli ennen kuin leikin on loputtava vaikka iltapesulle menon takia, varoitus hyvissä ajoin ennen. Tai ennen kuin lähdetään mihinkään, kerrotaan siitä hyvissä ajoin ja valmistellaan lähtöä jen. Olen itse huomannut että se jo auttaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo, käytän tuota ennakkovaroitusta paljon, ja onkin välillä tosi turhauttavaa, kun tunnen " tekeväni malliesimerkin mukaisesti" eli annan pari kolme varoitusta selkeäsanaisesti ennen muutosta, ja silti saan vastaani huutoa itkua ja pettymystä... Kaiketi tilanne olisi vielä ikävämpi jos en poikaani varoittaisi, pakko ajatella vain niin.
Supernanny kirjassa oli mielestäni hyvin kiteytetty tämäkin ajatus, vanhemman toimiminen kävelevänä ja puhuvana kellona (vaikka se onkin välillä itseä ärsyttävää), ja sitä yritän kotona toteuttaa.
ap
On siis ihan luonnostaan herkkä ja ujo ja ei kovin rohkea yrittämään. On aina tarvinnut paljon kannustusta ja rohkaisemista. Tuskinpa nuo luonteenpiirteet koskaan hänestä täysin katoavatkaan, mutta muuttavat ehkä hieman muotoaan vanhemmiten ja kasvatuksen tuloksena. Kummipoikani äiti on luonteeltaan aika samanlainen. Varovainen ja harkitseva, herkkäkin. Lapsena kuulemma ollut lähes piinallisen ujo, vieläkin tarkkailija, mutta sosiaalisesti hyvin taitava. Pojasta saattaa hyvinkin kasvaa paljonkin äitiään muistuttava ihminen. Mutta osittain tuo oli tosiaan kummipojallani kasvuvaihe, joka helpotti noin vuodessa. Luonne ei ole miksikään muuttunut, mutta itsevarmuutta ja sitkeyttä yrittää on tullut kasvamisen myötä lisää ja herkkyyskään ei ole ihan niin pinnassa kuin pari vuotta sitten.
Vierailija:
Tuo siis tulee mieleen. Kotioloista en ajattele mitään.
Meidän 4-vuotiaamme on usein vähän samanlainen.