oletko aikuinen? Minkä ikäinen olet?

25v

Nyt olen 36v.

Et sinne 28 ikävuoteen asti ollaan nuoria aikuisia ja et siinä 30v tienoilla ollaan aikuisia.



Itse olen 36v ja joissain asioissa aikuinen, joissain en.

En kyllä vielä ole löytänyt sitä ihanaa mielenrauhaa siitä että olisin täysin löytänyt paikkani tässä elämässä, vaikka kahden lapsen äiti olenkin.

t: 37 v

joka on Röyhkän sanoin mieluummin vanha kuin aikuinen.

Enkä mä ole edes vanha !!

:D

Ainakin lapseni eskarissa minua kohdellaan kuin kuritonta teiniäitiä.

Vanha sen sijaan en ole. Mitä ihmettä te oikein tarkoitatte aikuisuudella, jos ette pidä itseänne aikuisena, vaikka ikääkin on jo? Minusta vastuun kantaminen itsestä ja lapsista on tärkein osa aikuisuutta. Sen sijaan millään jakkupuvuilla tai kodin siisteydellä ei ole mitään tekemistä aikuisuuden kanssa.

OLen asunut omillani jo 16- vuotiaasta asti, taloudellisestikkin.

Äiti minusta tuli 18- vuotiaana.

Päivän sana on vastuu

ja koen olevani aikuinen. Silti minua kohdellaan jatkuvasti kuin teinityttöä, mikä johtunee siitä, että olen todella nuoren näköinen. Se rasittaa ja mietinkin, että kuinka voisin muutta aikuisemman näköiseksi (jakkupukukaan ei aina pelasta siltä, että Alkossakin kysytään papereita).

Vierailija:

Vanha sen sijaan en ole. Mitä ihmettä te oikein tarkoitatte aikuisuudella, jos ette pidä itseänne aikuisena, vaikka ikääkin on jo? Minusta vastuun kantaminen itsestä ja lapsista on tärkein osa aikuisuutta. Sen sijaan millään jakkupuvuilla tai kodin siisteydellä ei ole mitään tekemistä aikuisuuden kanssa.

t: 25

Minusta 22-vuotias on jo aikuinen.

Vierailija:

Mitä tarkoittaa mieleltään aikuisma...

Mutta muuten en kyllä tunne olevani yhtään aikuinen. Oon nuoren näköinen ja nuoren oloinen, en ole jumittunut vielä aikuisten tylsiin juttuihin.



Muutin 16v omilleni, olen ottanut itsestäni vastuun, 3 pienen lapsen äitinä pitää tehdä ´aikuisten´ juttuja, olen naimissa jne..aikuisten juttuja :)



Koen sanan ´aikuinen´ hieman negatiiviseksi sanaksi. Aikuinen on tylsä, jolla ei ole mielikuvitusta, jota ei kiinnosta tehdä mitään hauskaa, joka ei muista minkalaista oli olla nuori, joka on asian kuin asian suhteen kalkkis ja tiukkapipo.



En halua olla aikuinen koskaan, vaan tahdon aina olla nuori :)



26v

" Ei aikuiset noin tee" ..." sä olet jo aikuinen" ..." käyttäydy kuin aikuinen" ...



Sanaan aikuinen liittän - toki sen järkevän vastuullisuuden lisäksi - tasaisuuden, yllätyksettömyyden, mielikuvituksettomuuden, tylsyyden, rajoittuneisuuden...



Omaa rajoittuneisuuttani, kenties...



-39 v. vanha -

Onko se tämä median tuputtama ikinuori-teini-meininki saanut kaikki aivopestyksi uskomaan että ikää kun tulee lisää niin mikään ei SAA muuttua, vaan aina pitää pysyä ikinuorena mieleltään ja sielultaan, saati sitten kropaltaan? Mikä siinä aikuisuudessa ja aikuisena olemisessa ahdistaa? Sekö, kun se ei ole mediaseksikästä ja trendikästä?

Minä olen ihan mielelläni aikuinen, keski-ikäinen, i enkä yhtään haikaile teinivuosia (huh jos ne joutuisi elämään uudestaan). Olenko siis kummajainen?

" stella80:



Mutta muuten en kyllä tunne olevani yhtään aikuinen. Oon nuoren näköinen ja nuoren oloinen, en ole jumittunut vielä aikuisten tylsiin juttuihin.



Muutin 16v omilleni, olen ottanut itsestäni vastuun, 3 pienen lapsen äitinä pitää tehdä ´aikuisten´ juttuja, olen naimissa jne..aikuisten juttuja :)



Koen sanan ´aikuinen´ hieman negatiiviseksi sanaksi. Aikuinen on tylsä, jolla ei ole mielikuvitusta, jota ei kiinnosta tehdä mitään hauskaa, joka ei muista minkalaista oli olla nuori, joka on asian kuin asian suhteen kalkkis ja tiukkapipo.



En halua olla aikuinen koskaan, vaan tahdon aina olla nuori :)



26v"



Minua kiinnostaa kaikki hauska ja nuorten jutut, ja muistan oman nuoruuteni oikein hyvin. Nuoret tykkäävät, kun ymmärrän ja puolustan, mutta kaveri en heille ole. Käyn rokkikeikoilla ja tiedän, mitä nykyajan nuorten maailmaan kuuluu. En ole todellakaan kalkkis enkä tiukkapipo, tylsää minulla ei ole juuri koskaan enkä edes pukeudu jakkupukuun, mutta aikuinen olen silti. 46 v

31 v ja aikuinen jota myös lapsettaa eikä halua enää kangistua kaavoihin.. Joutunut aikuistumaan aivan liian aikaisin jo hyvinkin pienenä, perheolosuhteista johtuen. Muutama vuosi sitten tajunnut, että elämähän voi olla toisenlaista ja minun ei aina tarvitse olla se järkevä ja kaikista huolehtiva ihminen... että joskus voi antaa mennä ilman suuria pohdintoja, että voinko ja saanko.. sopiiko tämän ikäisen tehdä näin jne.....

Varmasti jonkun mielestä tylsä ja kaavoihin kangistunut, täys käpy.



En niin vastuullinen ja ' kunnollinen' kuin mielestäni aikuisen pitäisi olla, mutta silti...



Jakkupukua ei ole, varmaan joskus pitäis hankkia, mutta kun vaatteet on tylsiä. Ja tää nykymuoti, huh!



Viestiketjussa on hauska tendenssi: mitä nuorempi vastaaja, sitä aikuisempi on. Mutta vastaajalla kun ikää alkaa olla 26-28-32 v., niin johan alkaa aikuisuus tuntua kaukaiselta.

Mistä se johtuu? Minä en ole mielestäni kalkkis enkä tiukkapipo, ymmärrän nuoria ja käyn festareilla, mutta olen omasta mielestäni kyllä keski-ikäinen aikuinen, olenhan jo 40 täyttänyt. Mistä on lähtöisin se ajatus että aikuisuus tarkoittaa että on kalkkis tai tiukkapipo? Missä on sellainen virallinen määritelmä?