Lue keskustelun säännöt.
Muilla " räähkä-luonteisia" lapsukaisia, siis kiukkuisia?! Alle vuoden ikäisiä pääasiassa tarkoitan.
29.05.2006 |
Meidän 9kk neiti on kuin tulta ja tappuraa. Hankalaa lähteä mihinkään kun ei viihdy auton kyydissä, ei kauaa rattaissa istumassa, ei ostoskärryissä, ei oikein missään. Tuore tapaus tältä päivältä kun lähdimme kauppa-asioille. Neiti oli nukkunut hyvin päiväunet ja lähtiessä vaihdoin vaipat ja syötin. Automatka meni suht hyvin mutta kaupassa ei keritty kauaa olla kun alkoi huuto. Istui ostoskärryissä ja potki ja paukutti, jyrsi kärryjen " työntöaisaa" , tutti ei tietenkään kelpaa, huusi niin että oikein käsiä samalla puristi nyrkkiin ja pää tärisi kun oli niiiiiin vihainen =oZ Oli otettava syliin ja siltikin kitisi ja vääntelehti, kassalla kerkesi repiä jo lompakostani kuitteja... Onko tämä normaaliakaan? Ahdistaa itseä kun missään ei voi kulkea eikä käydä kun tyttö lähestulkoon aina niin pahalla päällä. Esikoinen oli vauvana tosi rauhallinen ja viihtyi mukana ostoksilla hyvin. Onko tämä nyt joku ohi menevä vaihe vai mitä ihmettä?
Kommentit (5)
Tyttö myös, 11kk. Ei kestä yhtään pettymyksiä: aina kun joudun kieltämään tai ottamaan siltä käsistä jonkun roskan tms. kivan niin pimu saa iha vuoren kokoisia raivareita. Huutaa kontallaan koukussa, potkii ja repii tukkaansa... hohhoi, mitähän siitä uhmaiästä sit tulee ku nyt on jo tämmöstä...
: )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli tuon ikäisenä ja pienempänä vauvanakin aivan samanlainen! koskaan ei viihtynyt esim kannettavassa turvaistuimessa kovin kauaa paikallaan jos jätti hetkeksi sen maahan.. samoin vaunuissa/rattaissa alkoi heti metelöidä jos jätti paikalleen, ja kaupassa myös siinä vauvan kopassa! joskus mustakin tuntui että on aivan mahdoton lähteä yhtään mihinkään ja aika kauan kävinkin kaupoissa vaan silloin kun mies oli kotona hoitamassa lapsia... =/ nyt jo paremmin viihtyy mutta on edelleen aika kipakka, kaupassakin nostaa kauhean metelin jos jotain haluaisi itselleen käteensä! =O joskus nolottaa tosi paljon... vaikka eihän sitä tarvisi, mutta kun kaikki ihmiset eivät tajua että lapset pitävät ääntä, vaan tuijottavat tyyliin " mitä helvettiä toikin pentu huutaa??" =O noh, aikansa kutakin!
2-vuotta vanhempi esikoinen oli huomattavasti tasaisempi luonne saman ikäisenä. Hänellä on tosin nyt aikasta voimakas uhmaikä päällä, joten nyt meiltä löytyy kaksi kiukkukallea. Voi olla, että kuopus ottaa mallia isoveljestään. Mietityttää vain, että jos nuorempi on jo nyt tulta ja tappuraa, millainen mahtaa olla hänen tuleva uhmaikänsä?!
Nuorempi tapaus heittäytyy ihailtavan teatraalisesti maahan potkimaan ja lyömään nyrkeillään, jos ei saa tahtoaan läpi. Kirkuminenkin, kiitos esikoisen joka on itse erikoistunut siihen, onnistuu. Lähteminen on toistaiseksi ollut helppoa, sillä nuorempi ukkeli viihtyy hyvin rattaissa, autossa, kaupassa, tms.
Että millainen se mahtaa ollakaan. On kyllä niin temperamenttinen tyttö että aivan hirvittää että pystyykö hänen kanssaan koskaan kulkemaan missään asioilla kun ei viihdy missään kuin hetken ja aina aloittaa kovan huudon niin että tosiaan ihmisetkin katsovat pitkään. Kerrankin kaupassa eräs papparoinen tuli oikein katsomaan turvakaukaloon kun tämä huusi, ja oli selvästi tympääntyneen oloinen =o( Mutta minkäs sille voi! Kun ei edes se tutti pelasta näistä tilanteista.
ap
Raapii, nipistelee, kynsii... Esim rinnalla ollessa. Ei viihdy sylissäkään paijattavana kuin hetken.