Nyt se on sitten tehty: haen avioeroa koska mieheni ei halua lasta kanssani.

Lähtisin minäkin. :( Lapsettomuus olisi mulle paljon kovempi paikka kuin miehettömyys.

Nyt jo ruikuttaa miten ei halua eikä osaa elää ilman minua. Minä olen ollut se joka siivoaa, pyykkää ja huolehtii kodista, hieroo selkää ja kuuntelee murheet. Saa äijä tästälähin elä omien paskaisten sukkiensa seassa. Ja miettiä että miten sitä tulikaan menetetyksi elämänsä nainen.



ap

siis hienoa, että huomasit asian nyt eikä sitten kuin on liian myöhäistä.



Samaa mieltä kuin edellinen: lapsettomuus/lapsen saanti on kuitenkin monelle elämässä tärkein juttu. Myös minulle, joka haaveilen toisesta elävästä lapsesta, mutta raskasta on tämä raskauden toivominen, yrittäminen ja odottaminenkin...

hakusanaksi avioero ja avaa sen kolmanneksi ylimmän linkin (lakiopas tms.), sivun alareunassa on linkki asiakirjoihin. Aukeaa Wordilla.



Joku kirjoitti että lapsettomuus on pahempaa kuin miehettomyys. Tällä hetkellä olen täysin samaa mieltä. Mulla on ovis päällä, tekisi oikeasti mieli lähteä baariin ja pyytää jotain miestä kuksaisemaan mua ilman ehkäisyä. Mieluummin yksin lapsen kanssa kuin ilman lasta mieheni kanssa.



ap

Olen sitä sitten mielelläni! Mä uskon vielä aitoon rakkauteen ja omalle kohdalle se on osunut. Yhdessä ylä- ja alamäet!

Siiehn vastasin silloin, että kannattaa miettiä haluaako tosissaan sitoutua mieheen joka ei mahdollisesti koskaan halua lapsia, vai kannattaako lähteä takaisin sinkkumarkkinoille ja antaa mahdollisuus itselleen uuteen mieheen ja lapsikatraaseen..



Itse olisin päätynyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon, kuten teit sinäkin.



Onnea uuteen elämääsi, toivottavasti saat pian mahdollisuuden äitiyteen!



-mm-

Se vain pääsi kuolemaan viime aikojen riitojen ja erimielisyyksien takia. Uskomattoman pieni askel rakkaudesta vihaan. Koen että mies on pilannut elämäni. Jaksaa valehdella vieläkin että haluaisi lapsen nyt heti kanssani mutta kun esteenä on se ja se ja se... Pelkkiä tekosyitä joita olen saanut kuunnella jo liian kau. Olen niin täynnä vihaa että pelkään hetkittäin että käyn mieheen käsiksi jos tulee näkyville.



ap

Löydät vielä miehen, joka haluaa lapsia.

kun on ovulaatioaikakin. JOS kerran haluaa lapsen (mutta-kun..mutta-kun). Jos ei suostu, niin ilmoita heti että selvä homma. Ei sitten. Ja sano, että nyt riitti sulle tää miehen määräämä lapsettomuus.

Vaikka heti kirjoitat sen.

Tsemppiä, ap! Sinä ainakin teet jotain, etkä jää ruikuttamaan 30 vuoden päästä mitä olisi pitänyt tehdä...

Kerro nyt kuitenkin vielä miehelle aikeesi, jos et jo ole kertonut.

Ja joku sanoi että ei se ollutkaan sitten tosirakkautta ja yhdessä pitäisi kestää ylä- ja alamäet; HALOO!!!! Mies on huijannut naisen kanssaan naimisiin lupaamalla yhteisiä lapsia!! Se on petos! Jos lapsettomuus olisi sairaudesta johtuvaa, siitä voisi yhdessä koittaa selvitä, mutta tässä tapauksessa on kyseessä miehen itsekäs valehtelu ja sitä ei todellakaan tarvitse sietää!

Mieshän voi joskus vaikka 70 vuotiaana tulla toisiin ajatuksiin ja haluta lapsen, siittää jonkun kolmekymppisen raskaaksi ja nauttia isyydestä onnellisena.

Naisella ei tähän mahdollisuutta ole. 6 vuotta on pitkä aika naisen hedelmällisestä iästä, plus sitten mahdolliset 2-4 vuotta kun täytyy etsiä uusi kumppani.



Ap:tä on huijattu. Onneksi hän tajuaa jättää tuollaisen itsekkään sian, joka on täysin pettänyt lupauksensa.

Minkä ikäisiä olette?

Kun huomaa et ap aikoo oikeesti lähteä. Oletko ap sitten vielä valmis jatkamaan miehesi kanssa jos lapseen suostuu?

Olet kuitenkin 6 vuotta ollut jo naimisissa ja oletan, että olette ainakin 3-kymppisiä tai lähes sen ikäisiä. Jos lapsia haluaa niin ei auta odottaa. Onnea ja toivottavasti löydät paremman miehen!

eikä oli mitään syytä jäädä roikkumaan huonoon suhteeseen, jos ei edes ole yksimielisyyttä lapsista. Ja jos miehesi haluaa taloudenhoitajan, palkatkoon sellaisen itselleen. Nykyäänhän saa verovähennyksetkin. Sinä löydät sellaisen miehen, joka on arvoisesi.

..mutta itselläni tilanne on täysin päinvastoin ja mies suorastaan painostaa tekemään toisen lapsen.. Ja se on TODELLA raskasta. Saatan olla tällä hetkellä raskaana, koska pillereitä en voi käyttää minulla olevan geenivirheen vuoksi ja kortsun laitosta taistelemme helposti niin, että koko rakastelu sitten jää.. Minulla on ELÄMÄ, jonka haluaisin elää, minulla on ihana työ ja tein jo yhden ihanan lapsen, jolle molemmat annamme aikaa ja rakkautta. En haluaisi enää paisua muodottomaksi ja treenata itseäni kuntoon, olla melkein kaksi vuotta kiinni vauvassa ensin odotusaikaa ja sitten imetystä. Ja kaiken kukkuraksi menettäisin upean mahdollisuuteni työpaikallani, johon on paikalleni tulijoita parijonossa. Jos mieheni sen vuoksi lähtisi, etten toista tekisi, niin saisi mennä. Silloin hän ei ole minua koskaan rakastanutkaan.

mutta minä en ole enää halukas jatkamaan suhdetta siitä huolimatta. En, koska tämä kaikki on muuttunut sellaiseksi farssiksi, enkä halua hankkia lapsia miehen kanssa, joka suostuu niitä hankkimaan vain saadakseen minut jäämään luokseen. En usko enää miehen sanoihin, en pysty uskomaan enää että hän TODELLA haluaa lapsia. Mielestäni minulla on oikeus elää miehen kanssa, joka HALUAA lapsia kanssani, eikä vain myönny lapsen hankintaan jotta en jättäisi häntä.



Ja niistä syistä miksi mies ei halua lapsia: ensin oli opinnot tiellä, sitten raha-asiat (olemme olleet koko ajan kohtalaisen varakkaita!), sitten suhteen huono tila (joka johtuu siitä että tunsin ja tunnen itseni huijatuksi), ja sitten masennukseni (joka johtuu em. huijatuksi tulemisesta ja tukahdutetusta vauvakuumeesta).



Tunnen niin syvää vihaa että välillä pelottaa. Toisaalta inhoan itseäni kun sanon näin, mutta haluan tosiaan että mies huomaa mitä menettää. Olen nainen joka todellakin omistautuu miehelleen, olen aina ollut uskollinen (ja tulen aina olemaan), ja anna kaikkeni parisuhteessa. En vain ole saanut mieheltäni samalla tavalla takaisin. Karkeasti yksinkertaistettuna tuntuu että minä olen passanut ja hyysännyt ja muuttanut miehen perässä ja ties mitä, mutta en ole saanut sitä mitä haluan. Mies kosi vastentahtoisesti ja nyt on lapsiasian kanssa sama juttu. En vaan halua vastentahtoisuutta näin tärkeässä asiassa, haluan miehen joka todella HALUAA lapsia kanssani, ilman tekosyitä.



kiukkuinen ap