Tätä kotiäitiyttä miettiessäni..
Itse arvostan sitä että lapsihoidetaan kotona enkä muutenkaan halua riidellä aiheesta, mutta täällä olleiden keskustelujen pohjalta olen alkanut pohtia omaa tuttavapiiriäni. Itse vaikka haluaisin toisaalta antaa lapsilleni parhaan mahdollisen lapsuuden, en ole kyennyt jatkuvaan kotiäitiyteen enkä ole irtisanoutunut hyvästä työpaikasta, vaan olen sovitellut kotonaoloani työhön 1,5-2,5 vuoden hoitovapaiden kanssa. Ja kun mietin muitakin ihmisiä, en tunne ketään, joka olisi irtisanoutunut lasten takia töistä.
Kaikki tuntemani oikeat kotiäidit, siis joilla ei ole töitä tai muita suunnitelmia odottamassa, ovat olleet melko kouluttamattomia aika monen lapsen äitejä.
Siis, vaikka täällä on hyvin koulutettuja kotiäitiyden puolestapuhujia, niin onko täällä ketään, joka olisi irtisanoutunut mieleisestään työpaikasta lasten vuoksi?
Kommentit (2)
Eli siis kauan ennen lapsia. Lukuunottamatta pätkätöitä, joita olen aina välillä tehnyt, kun freelancerina suoraan sanoen rahaa ei ole aina tullut edes tarpeeksi. Halusin nuoresta saakka voida tehdä työtäni kotoa, koska haaveilin ympäri maailmaa matkaamisesta ja keskellä korpea asumisesta ja kaikesta sellaisesta.
Eli vastaus ap:n kysymykseen on, että vaikka minulla onkin hyvä, akateeminen koulutus, en ole jättänyt vakituista työpaikkaa sen takia, että olisin kotiäitinä. Teen edelleen kotoa freelancer-töitä joskus, tai ainakin yritän.
Mulla oli aika hyväkin duuni ennen lapsia, vakipaikka mutta epäsäännölliset työajat. Kun saimme lapsia ja sitten olisi tullut aika laittaa heidät hoitoon, tajusin ettei olisi tullut mitään minun työajoillani. Tosi hankalaa olisi ollut kun miehelläkään ei ole mitään 8-16 työtä... Muutkin asiat kyllä vaikuttivat siihen, että sitten irtisanouduin työstäni mutta lähinnä kyllä lapset.
Olen koulutukseltani FM ja nyt teen jotain ihan muuta työtä jossa paremmat työajat ja lapsillani on nyt vain 9-15 hoitopäivät 4 päivänä viikossa.
Hoidin heitä siis kotona niin että kuopus oli 3v ja vanhin 4,5 v kun menivät hoitoon.