Mun lapset on kauniita ja söpöjä, tässä pari syytä miksi heitä ei kiusata
Onneksi lapseni eivät ole " rumia" ...itse olin lapsena pieni ja söpö toisinkuin paras kaverini...minua ei kiusattu mutta kaveriani haukuttiin ulkonäön takia todella paljon. Ja tämä ei ollut edes luonne kysymys, oltiin melko samanlaisia luonteeltamme. Tuli vaan mieleen tällainen asia.
Kommentit (7)
söpö en tosin kyllä ollut. Ujo olin. Joten voi se sittenkin olla vaikka luonnekysymys.
(paitsi ehkä ylipainoiset). Luonne se on joka merkitsee, vahvaluonteisia ei kiusata, aremmat lapset, jotka eivät osaa puolustautua, ovat riskiryhmässä, ovat sitten vaikka mitä kaunottaria.
Ja millä perusteella täällä jok haukkuu mua hölmöksi? :)
Miten minä opettaisin lapsilleni että " katso, tuo tuossa on ruma lapsi"
Eikös se niin mene, että kiusatut on usein myös potentiaalisia kiusaajia. Kiusatuksi voi joutua monesta syystä, ei ole tietyn luonteista ihmistä joka aina olisi kiusattu. Mielestäni kyse on ryhmän sisäisistä valtasuhteista, kuka on kenen kaveri jne. Jonkun ryhmän suosittu voi olla toisessa ryhmässä kiusattu.
Ja kuka sitten pitää mitäkin kiusaamisena. Herkkä lapsi voi kokea helpommin tulleensa kiusatuksi, kun taas ronskimpi kestää kiusaamista paremmin.
nyt käynyt niin että mut on ymmärrety väärin? minä en siis todellakaan opeta lapsiani arvostelemaan ihmisiä ulkonäön perusteella enkä muutenkaan. Itse he kaverinsa valitsevat. Ja 8 tosiaan puhuu asiaa. Ja itse en myöskään arvostele ihmisiä ulkonäön perusteella kun näköjään joku mielellään niin luulee... :(
Oma lapsi on oman äidin mielestä maailman söpöin ja kaunein... Muitten mielipide voi olla jotakin muuta! Mulla ainaski kaks maailman suloisinta tenavaa... en ees viiti vertailla naapurin muksuihin... :)
Kysynpä sulta: kuka opettaa lapsille ne kauneuden ja rumuuden määritelmät?? Aivan, AIKUISET!!!