Ihana, ihana lepopäivä!

On ollut ihan karmean raskaat 3 työviikkoa, olen sairastanut, lapset ovat sairastaneet, mies on ollut ihan hirveä p-pää... Elämä on ollut suorastaan raadantaa 24/7. Eilen päätin, että tänään lauantaina en tee mitään mikä ei ole mukavaa. Siispä siivosin jo eilen. Kaaduin sitten sohvalle nukkumaan klo 17, heräsin klo 19, söin, menin takaisin nukkumaan ja heräsin uudestaan tänään ennen kymmentä. Ja olen vain ollut! Toinen lapsista on isänsä luona tämän viikonlopun ja on NIIN rauhallista. Olen lukenut lehden, syönyt ihan rauhassa, juonut kahvini rauhassa, nauttinut ulkoilmasta, nyt nettailen ihan ilman kiirettä mihinkään... Voi miten on mahtavaa. :) Ihan kuin jostain alkaisi löytyä se normaali minä, joka ei itke ja raivoa väsyneenä kaiken päivää.