miten rankaista 2v uhmista- nurkkaan tai jäähylle laittaminen ei tehoa?

Anyone?

Sellainen joka on niin ikävä ettei äidinkään tee mieli toiste antaa. Silloin jatkossa riittää uhkailu ko. rangaistuksella. Itse kai parhaiten tiedät mikä teillä olisi sellainen.

rangaista. En myöskään miellä, että hän olisi tuhma / tahallaan ilkeä. Hankala, kiukutteleva ja rasittava on kyllä monesti, mutta lähes aina on syynä väsymys, nälkä tai kipeys. Eikä niissä tilanteissa kukaan ihminen ole parhaimmillaan.



Lempeästi lopetetaan ei-toivottava tekeminen. Jos saa huutokohtauksen, joka ei tunnu menevän keskustelemalla ohi, jätämme pojan yksin purkamaan kiukkuaan. En halua rangaista siitä, että näyttää tunteensa. Ne ovat oikeutettuja, toinen ei voi toisen puolesta sanoa, mikä tunne on oikein ja mikä väärin.

Jos tekee jotakin kiellettyä, estä sen tekeminen yksinkertaisesti. Siinä se. Ihan vaan rauhallisesti selität, asian lyhyesti että ei saa lyödä, katkoa kukkia tsm ja heti perään sanot mitä saa tehdä esim voit haistaa kukkaa näin, haista yhdessä äidin kanssa nenällä tai voit silittää äitiä kädellä hellästi äitikin silittää sinua.

" Pikku sarvipään" äiti? Voi kiesus. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Toivottavasti oppii sen muualla - ja saattaa oppiakin. Jos ei, tekee muiden ihmisten elämän myöhemmin erittäin hankalaksi, sekä mahdollisesti myös omansa.

Vierailija:

rangaista. En myöskään miellä, että hän olisi tuhma / tahallaan ilkeä. Hankala, kiukutteleva ja rasittava on kyllä monesti, mutta lähes aina on syynä väsymys, nälkä tai kipeys. Eikä niissä tilanteissa kukaan ihminen ole parhaimmillaan.

Lempeästi lopetetaan ei-toivottava tekeminen. Jos saa huutokohtauksen, joka ei tunnu menevän keskustelemalla ohi, jätämme pojan yksin purkamaan kiukkuaan. En halua rangaista siitä, että näyttää tunteensa. Ne ovat oikeutettuja, toinen ei voi toisen puolesta sanoa, mikä tunne on oikein ja mikä väärin.

Eli YSTÄVÄLLISEN kieltämisen jälkeen näytä, mitä ko. tilanteessa olisi parempi tehdä.



Tyyliin " älä nipistä vauvaa, vaan silitä näin" , " älä heittele kenkiä, ne voi laittaa nätisti tähän hyllylle" , " älä ota maitoa lusikalla, maitoa juodaan mukin reunasta näin" .



Ja tuhannen tuhat kertaa nuo samat litaniat.

kuin sillä, että oma käytös leimataan jo kaksivuotiaana " pahaksi" , " tuhmaksi" ja " ilkeäksi" .

Ei kaksivuotias vielä ymmärrä rangaistuksista

Jos tekee jotakin kiellettyä, estä sen tekeminen yksinkertaisesti. Siinä se. Ihan vaan rauhallisesti selität, asian lyhyesti että ei saa lyödä, katkoa kukkia tsm ja heti perään sanot mitä saa tehdä esim voit haistaa kukkaa näin, haista yhdessä äidin kanssa nenällä tai voit silittää äitiä kädellä hellästi äitikin silittää sinua.

Kaksivuotiaani ymmärtään mainiosti, kun sanon hänelle: odota nyt kulta hetki kiltisti siinä, niin äiti antaa xylitol-purutabletin. Jos hän ymmärtää siis palkkion seurauksena tietystä käytöksestä (edellinen vain yksi esimerkki monista), niin millä logiikalla hän EI ymmärtäisi, että toisenlaisesta käytöksestä seuraa rangaistus?

tapansa. Kyllä.

Virhe on sillon keskittää huomio lapseen inttämällä, jankkaamalla tai selittämällä. 2-vuotias ei selityksiä kuuntele. Paras rankaisu on laittaa hetkeksi jäähylle. Silloin itse poistutaan paikalta eikä jäädä ihmettelemään lapsen touhuja, sillon lapsi juuri saa haluamansa. 2-vuotiaalle sopivinta on olla hetki jäähyllä, ihan pari minuuttia.

Sei tarkoita, että lapsi olisi tuhma, paha ja ilkeä. Joudun ikävä kyllä todistamaan viikoittain kerhossa, miten idealisti-huovuttajan kaksivuotias tenava terrorisoi koko toimintaa. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että lapsi juoksee ympäri kerhotaloa ja tönii, raastaa, repii ja hakkaa kaikkea mikä liikkuu.



Sanomattakin lienee selvää, että tämä käytös on pahaa, ilkeää ja tuhmaa. Muut äidit ovat kurkkua myöten täynnä lapsen äidin pehmeitä kasvatusajatuksia.

kasvattaja itselleen selittää sen, miksi lapsi tekee jotain ei-toivottua.



Useimmat varmasti käytännössä toimivat varsin samalla tavalla, ei-sana on käytössä ja kotona säännöt. Mutta kyllä silläkin on väliä, mitä ajatuksia noiden juttujen takana on.



Todellla monet käyttää lapsesta ja lapsen motiiveista puhuessaan aika karua kieltä. Ajatellaan, että lapsi manipuloi, haluaa usein luonnostaan tehdä pahaa ja olla ilkeä, puhumattakaan noista paholais-rinnastuksista (sarvipää, jos antaa lapselle periksi pikkusormen verran, se vie koko käden).

Arestiin ei laiteta toiseen huoneeseen, vaan siihen samaan missä muutkin on, tuoliin istumaan. Ymmärtää hyvin kun selitetään että siinä istuu nyt, kun teki niin ja näin. Pitkää aikaa siinä ei pidetä, 1-2 min. Kohta siinä istuessaan jo sanoo sen mitä opetettiinkin ettei saa tehdä: " Ei saa lyödä äitiä" tms. , sitten pääsee pois. Ja kyllä oppii tuostakin ettei tiettyjä asioita tehdä.

jonka vanhemmalla on ote kateissa. Ja se sitten leimataan lapsentahtisuuden syyksi.



Meidän kaksivuotias poika toimii useimmissa tilanteissa todella hienosti. Toiset huomioon ottavan, järkevän kasvatuslopputuloksen voi saavuttaa muullakin kuin perinteisen autoritaarisella tyylillä.



t. 10

Vanhemman tehtävä on asettaa rajat, ja aina ei riitä pään silittäminen. Kyllä arestinurkka on käytössä.



Ensisijainen kasvatuskeino on aina rakastaminen ja positiivinen kannnustus, mutta sekin on hyvin ikävää, jos lapsi oppii, että mitä tahansa saa tehdä, eikä mistään teosta seuraa mitään negatiivista.



Ole rauhassa idealisti, mutta minusta sillä logiikalla kasvatetaan ihmisiä, jotka eivät erota oikeaa väärästä, ja vaikka erottaisivatkin, eivät kaihda sen väärän tekemistä.

Kiitti vastauksista.

Joku kaipaili esimerkkejä tilanteista joissa lapseni on " tuhma" ;



vetää keittiön pöydältä pöytäliinan alas ja mukana kaikki tavarat (toistuvasti)

raapii naarmuja nahkatuoleihin(sanoo samalla; ei saa raapia tuolia)

Puree

heittää ruokaa

hakee roskakorista likaisia vaippoja ja heittelee jne.

Ja se " sarvipää" ei todellakaan ole rinnastus mihinkään paholaiseen tai piruun- käytän sellaista sanontaa äärimmäisen itsepäisestä ihmisestä, jollainen olen itse ja tyttäreni myös(härkiä horoskoopilta)!

Eli demonisoiminen seis! (ja laukkaava mielikuvitus)



Olemme joka kerta nurkassa olon jälkeen vielä näyttäneet tytölle, mitä hän teki " väärin" ja toistettu että se on kiellettyä ja siksi hän oli nurkassa.

Meillä ainakin lähes kaikki tuhmuudet joita tyttö tekee niin kyllä tietää niiden olevan kiellettyjä, mutta testaa silti ja tekee vaikka tietää että nurkkaan tai jäähylle tulee lähtö.

Olen pitänyt nurkassa yleensä 2-3 minuuttia, viimeksi tänään kokeilin pidempääkin aikaa mutta ei ollut teho sen kummempi.

Tyttöä vaan nauratti ja kuikuili sieltä verhojen takaa ja huuteli " Kukkuu"

Jos jokainen lause alkaa sanoilla " EI" tai " ÄLÄ" , niin kyllä niihin nyt kuka vaan turtuu. Ajattelkaahan nyt jos meillekin niin koko ajan puhuttaisiin, vähemmästäkin sitä alkaisi kapinoimaan, " TEENPÄS!!" . Asiat voi sanoa monella tapaa, kieltämisenkin voi sanoa aika positiiviseen sävyyn jos vain haluaa. " Älä koske siihen kukkaan" - " Antaisitko kukan olla" .. Kumpi kuulostaa paremmalta..?

leluja jäähylle.

Lempilelu laitetaan kaappiin jos (2-v poika) ei lopeta kiellettyä toimintaa. Ensin sanotaan että jos ei lopeta kiellettyä tekemistä laitetaan tämä lelu kaappiin. Jos toiminta jatkuu, niin lasketaan vielä kolmeen ennen kuin uhkaus toteutetaan ja lapsi tietää että jos äiti tai isä pääsee kolmeen asti niin lelu menee kaappiin. Ei ole kovin monesti tarvinnut kolmeen asti laskea.

Kerro selvästi, että tietystä käyttäytymisestä esim. lempilelu menee jäähylle ja sen saa takaisin vasta, kun on sovittanut tekonsa. Mikäli leluja on paljon, laitetaan niistä sitten valtaosa pois. Lapsen tulee kuitenkin tietää ennakkoon rangaistus, jotta hän pääsee vaikuttamaan tilanteeseen.



Ensin varmasti kokeilee onneaan, mutta kun kaikki lelut on ylähyllyllä niin kyllä varmaan rupeaa lastakin mietityttämään.



Ole sitten johdonmukainen näissä kasvatusperiaatteissasi. Usein vanhemmat uhkailevat, mutta eivät sitten toteutakaan uhkausta. Lapsi kokeilee, missä rajat menevät.



Sinulla on varmasti keskimääräistä " sarvipäisempi" tapaus (tämäkään ei ole demonisointia, joka termi oli mielestäni kauheaa ylireagoimista joltakulta).