Lue keskustelun säännöt.
Sain tämän sähköpostilla. Kuinka moni myöntää olevansa tuollainen nainen...? Minä en
26.02.2006 |
Suomalainen perhekriisi
(Hanna Jensen)
Suomalainen perheenäiti pesee pyykkiä kaksi tuntia viikossa. Hänen miehensä pyykkää 14 minuuttia viikossa. Perheenäiti on väsynyt. Hän tuo lapsensa harrastukseen yhä useammin puolikuolleena tai myöhässä. Jos häneltä kysyy, mitä kuuluu, hän romahtaa.
Hänen elämänsä on yhtä linkoamista, siivoamista ja ruoanlaittoa. Hän on naimisissa ikäisensä, yli 40-vuotiaan miesvauvan kanssa, joka ei osaa vaimon mielestä tehdä mitään oikein.
Eräänä iltana hänen miehensä kysyy, mikä vaimoa painaa. Nainen aloittaa.
- Seurustelun alkuvaiheessa sinä olit vielä kunnollinen. Muistatko! Osallistuit siivoamiseen, teit ruokaa ja shoppailit. Sinulla oli mielipiteitä. Sitten syntyivät lapset. Kaikki muuttui. Aloit käydä miesparkissa, kun minä teen ostoksia. Sinusta tuli saamaton miesvauva.
- Yhtäkkiä et osaa tehdä lapsille edes eväitä. Et tajua, että leivän päälle laitettava makkara tulee juuston alle. Et osaa imuroida mattoja niin, että hapsut menevät samaan suuntaan.
- Kupitkin laitat astianpesukoneeseen niin, että kuppien korvat sojottavat eri suuntiin. Pahimpia ovat aamut, jolloin olet vastuussa lapsista. Kerran kuulin jälkikäteen, että heillä oli ollut siniset villasukat vihreiden villahousujen kanssa.
Siis sinistä vihreän kanssa!
- Jos sinulle antaa vapaat kädet, tarjoat lapsille ruoaksi nakkeja - eli mielistelet. Jos olen työmatkalla, sinulle pitää tehdä jääkaappiin jokaiselle päivälle annokset. Minusta on ihan näyttänyt kuin olisit salaa tyytyväinen. Voin vain toivoa, ettet ole tarjonnut poissa ollessani esimerkiksi tiistain annosta keskiviikkona. Jotain niin julmaa voisi juuri sinulta odottaa.
Vaimo vetää henkeä.
- Miten sen kuivausrummunkin kanssa voi olla niin vaikeaa. Haloo, voiko strech-housut laittaa kuivausrumpuun? (Ei todellakaan voi.) Voiko bikinit pestä 60 asteessa? (Ehei.) Voiko vai pitääkö strech-housujen kanssa käyttää huuhteluainetta? (Ei! Ei! Ei voi!) Haa! Sinä et osaa vastata yhteenkään näistä. Ei siis ihme, että en päästä sinua lähellekään kuivausrumpua.
- Pyykitkin pesen itse, koska sinun jäljiltäsi valkoinen on vaaleanpunaista. Onko sinulla muuten mitään aavistusta siitä, kuinka monia tunteja minulta on vuosien varrella mennyt sinun kalsareittesi ja sukkiesi silittämiseen? Tuhansia. Kaikki pois minun selkänahastani.
- Miten on mahdollista, että sinä ratkaiset työpaikalla jonkun syöpägeenin monimutkaisen sivuhaaran mutta et tiedä, kuinka muovipussi viikataan teräväksi kolmikulmioksi. Sellainen on tärkeää. Onko sinulle mitään käyttöä tässä perheessä? Sinä vain jankkaat, että rakastat perhettäsi.
Mies istuu hiljaa. Hän on juuri lukenut Pyhä Terveys -lehdestä, että saamaton mies/nainen voi olla kumppaninsa tekemä tuote. Sellaiseksi voi taantua, jos toiselle ei kelpaa mikään. Mies miettii, voisiko hän olla sellainen, luovuttaja. Ajatus katkeaa, kun vaimo jatkaa:
- Viime viikollakin kävi niin, että kun sinä et ikinä aamuisin saa yhtään mitään aikaiseksi ja unohdat aina kaiken, niin lapset ovat alkaneet itse laittaa koulureppunsa kuntoon edellisenä iltana. Minä en kestä enää. En jaksa! Meillä on kriisi!
Kommentit (6)
yhdessä välissä minun olisi pitänyt sille kädestä pitäen näyttää ja erikseen kertoa, mitä MEIDÄN kodissa tulee tehdä, milloin ja miten. (oli päässyt unohtumaan)
Minä vain pyörittelin silmiä ja v**tuilin takaisin. Nykyään homma jopa toimiikin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheenäiti uupuu kun ei luota siihen että mieskin kykenee hoitamaan kotiasioita. Omalla tavallaan, ei naisen tavalla.
Tämä alkaa usein juuri ensimmäisen lapsen synnyttyä. Isä ei muka osaa hoitaa vauvaa ja sitten äiti uupuu kun ei voi jättää vauvaa isälle edes puoleksi tunniksi.
Kontrollifriikki nainen tekee itsestään " korvaamattoman" , ei ihme että mies sitten vetäytyy enemmän ja enemmän...
Aika usein täällä saa lukea kun isät eivät osaa leikkiä/ohjata leikkiä oikein. Ja kaikkea muutakin ihmeellistä.
Pitäisiköhän vain joskus antaa sille isälle mahdollisuus tehdä asioita, omalla tavallaan.
t:ap joka eilisen päivän mökötti kun lapset saivat aamupuuron tunnin liian myöhään...
ITse teen nykyään kaikkia pakolliset en mitään luksusta ja se riittää meille. Oppikaa luopumaan neurooseistanne se on oikeasti vapauttavaa ; )
Ensinnäkin mies pesee pyykit, minä olen se joka kyselee että missä asteessa mikin pestään..=)
Totta, on olemassa naisia, joille maton hapsut väärään suuntaan tai juusto ja makkara väärässä järjestyksessä ovat kriisi, mutta väitän että useimmissa tapauksissa kyse on kyllä vähän eri painoluokan asioista. Kyllä mun mielestä on ihan asiallistakin heittää kissa pöydälle ja vakavasti keskustella työnjaosta perheessä, jos mies kerta kerran jälkeen jättää märät pyykit pesukoneeseen vaikka viikoksi, tulitikut pöydän reunalle, josta taapero ne helpolla saa, ei koskaan imuroi, ei koskaan vie lapsia ulos, ei mitenkään osallistu arkipäivään.