Sosiaaliviranomaiset tahmailevat - mutta onneksi minä en luovuta!!

Lähisukulaiseni on ollut jo vuosia naimisissa väkivaltaisen, viinaan menevän miehen kanssa. Heillä on kaksi pientä lasta. Sukulaiseni on kertonut minulle paljon asioistaan ja olen kuullut myös muuta kautta. Kilometrejä välissä on liki 500 mutta eipä tuo ole ollut este sille, että olen tehnyt lukuisia lastensuojeluilmoituksia heistä. Vuosia viranomaiset ovat tahmailleet, mutta nyt kuulin että vaarana on että lapset joudutaan sijoittamaan toisaalle ellei sukulaisnainen jätä miestään. HYVÄ HYVÄ!! Mutta seuraan tilannetta kiven kovaa - kyseessä on kummilapseni ja hänen sisaruksensa tulevaisuus. Jos isä on milloin kirves kädessä, milloin ajamassa humalassa vaimonsa ja lastensa päälle, uhkailee, kiristää jne niin minä en hitto vie luovuta!! Ja kun ei kerran tyhmä tätini osaa miestä jättää tai sitten pelko on suuri (luulen että tyhmyys suurempi) niin olen tehnyt niin että ilmoitan sossuun kaikista mulle tietoon tulevista asioista, lasten tähden. Ja onpa se tuottanut tulosta.. tätini on todella ymmärtänyt että jos ei HÄN tee ratkaisua niin joku muu tekee ja silloin lapset lähtee.



Toivon että ihmiset rohkeammin ilmoittaisivat asioista. Lasten takia. Vaikka kyseessä on minullekin sukulainen, tärkeä ihminen, minä teen ihan varmasti siinä palveluksen myös hänelle ennen pitkää.



Vuosia kuitenkin sossukin tilannetta on katsonut.. ihmettelen että kuinka tahmee touhua täällä kotoSuomessa on kun kyseessä on LASTEN ETU JA OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN.