Lue keskustelun säännöt.
Suurimpia valittajia taitavat olla 1-2 lapsen äidit! Monille kaikki
05.05.2006 |
tuntuu olevan niiiiiiiiin raskasta. Kotona oleilu on raskasta, tösisäkäynti on raskasta, lapsien hoitaminen se vasta raskasta on.
Kumma kyllä, jos ihmisellä on 3-10 lasta, niin harvoin ovat täällä valittamassa samalla tavalla. Tunnen useita 3-5 lapsen äitejä, jotka käyvät töissä ( ovat ehkä aiemmin olleet kotonakin,että sekin sujuu) eikä lapsen hoito yms tunnu niin uuvuttavalta. Monet ovat korkeasti koulutettuja ja tekevät vastuullista työtä ja kuitenkin hoitavat kotiaskareet nurisematta yms
Esim. siskollani on 3 omaa lasta ja lisäksi miehensä ex-liiton 2 lähilasta hoidettavana, eikä hän koskaan valita mistään ed. mainituista asioista.
Nim. valittaja itsekin
Kommentit (7)
niin tykkää lapsiperhe-elämästä (useimmiten) eikä se tunnu sitten niin raskaalta. Pari lasta nyt kaikkien kuuluu tehdä, sellaistenkin, joille lapset ei ollenkaan sovi. Nykyään monilla ei ole mitään kokemusta lasten kanssa olemisesta ennen niitä omia kullannuppuja, joten ei ihme, jos se arki iskee naamaan ja yllättää.
Mulla on kyllä tutuissa useampi 3-4 lapsen äiti, jotka valittaa ihan koko ajan ja vähättelee muiden väsymystä ja vaikeuksia, kun " sullahan on vaan 2 lasta ja niiiin helppoa" . Joitain noista tutuista kun kattelee, niin tosiaan ihmettelee, miksi ihmeessä ovat niinkin monta lasta hommanneet, kun tuntuu, ettei heitä oikeasti lapset hirveästi kiinnosta. Mutta suurperhe on vissiin nykyään taas tosi muodikasta ja yksi pätemisen alue. Kun kaikesta nykyään kilpaillaan, niin lapsimäärästä on tullut yksi kilpailun väline.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos 1-2 lapsen äiti valittaa, häntä ymmärretään kyllä, eikä kukaan töräytä, että miksi sitten hankit lapsia ollenkaan. Outoa.
ja on nyt koko ajan valittamassa. On kuulemma tosi rankkaa näiden pienten kanssa, vaikka isommat lapset auttavat kotitöissä, lastenhoidossa, jne. Itselläni ei ole ketään apuria ja niin olen hoitanut kaksoset.
Mun tuntemat " suur valittajat" eivät ole lapsirakkaita, eikä heillä ole kokemusta lapsista tai yleensäkään pysyvästä arjesta (esim jos lapsi kaataa maitomukin vahingossa pöydälle, niin se on suuri onnettomuus, koska sehän pitää siivota pois).
Tai sitten jotkut vain ovat enemmän valittaja tyyppiä, kuin toiset. Esim kyllä mulla on monia lapsettomia sinkkufrendei jotka valittavat joka asiasta melkein.
Jokaisesta korvatulehduksesta ja peukalon imemisestä pitää vouhkata kuin kyseessä olisi maailmanloppu. Saatikka sitten lapsen ruokinta tai muu hoito, joka asiasta pitää löytää joku ongelma ja kytätä kuinka joku muu kyseiset asiat hoitaa (väärin tietysti jos ei tee samoin kuin itse tekee)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei sitä apua samalla sekunnilla saakaan, ja pitäisi ottaa vaikka lapset kauppaan, sehän on hirveää. Näin tukiverkostottomasta äidistä se valitus tuntuu kohtuuttomalta.
Toinen asia, mikä tekstistäsi tuli mieleeni: miksi on ihailtavampaa tehdä hommansa, elää elämänsä puurtaen, koskaan sanallakaan valittamatta?
Minusta nuriseminenkin on elämään kuuluva asia. Joskus marisutututtaa, joskus ei. Ei kenenkään tarvitse hammasta purren sankaria esittää ja niellä kaikkia narinoitansa..