Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa enää!!!!
12.05.2006 |
Mies painaa pitkää päivää, nähdään aamuisin ja iltaisin, kun molemmat on aivan väsyksissä. Itse teen kolmivuorotyötä ja hoidan lisäksi kodin ja lapset. Odotan, että mieskin osallistuisi edes yhtenä päivänä viikossa, mutta ei. Mietin, jos lähtisin lasten kanssa, muuttaisin pois kodistamme. Miten saan käytännössä homman toimimaan, minne pitää ottaa yhteyttä, että saan pikaisesti vuokraasunnon? Rakastan miestä, mutta tää homma ei vaan toimi. Ilmapiiri on kireä, lapsetkin sen taatusti aistii. Neuvokaa, auttakaa, lohduttakaa, ihan mitä vaan, mutta haukkuja en kaipaa, olen liian maassa muutenkin. Kohta en jaksa enää nousta. Töissä pitää painaa täysillä, kotona paineet vaan jatkuu kun pitäis jaksaa. Pyykkivuori on valtava, viikattavien vaatteiden määrä samoin. En jaksa imuroida, mopata, pestä ikkunoita, laittaa ruokaa, en kertakaikkiaan jaksa yhtään mitään. Olla vaan ja riutua, koneelle tulin vaan purkamaan pahaa oloani, jos joku osais sanoa jotain rakentavaa millä pääsisin eteenpäin.
Kommentit (8)
Ei mene mun jakeluun, että heti pistetään eropaperit vierille. Eikö kaksi aikuista ihmistä osaa puhua keskenään asioista jotka hiertää? Ottakaa nyt hyvät ihmiset rauhallinen hetki ja PUHUKAA ASIAT SELVIKSI! Jos saatte lapset vaikka johonkin hoitoon siksi aikaa, niin parempi. It takes two to tango:) Nimim. Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki yhdessä kulkien;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiinni ole, kaikki vaan kasaantuu. Tässä ei puhuminen auta. Ap
että miten ero sitten auttaisi? Sitten olisit ihan yksin lasten kanssa.
Ne mitkä mulle tuli mieleen, oli itselläsi työpaikan vaihto, lakisääteinenmahdollisuus 6-tunnin työpäivään, päivävuoroon siirtyminen....+ siivoojan palkkaaminen vaikkapa kahden viikon välein. Ja vakava keskustelu miehen kanssa molempien vapaapäivänä. Kirjoita vaikka kirje miehellesi, jos pelkäät että menee riitelyksi ja itkuksi. Teidän on nyt neuvoteltava, miten elämää helpotetaan, ennekuin palatte molemmat loppuun.
Te olette lapsiperhe ja nyt elämää on elettävä lasten ehdoilla. Se tarkoittaa aikuisilla myös työpäivien järjestelemistä. En minäkään voi painaa 12 tuntisia päiviä ja oma mieheni on vaihtanut vuorotyönsä päivävuoroon pomon kanssa keskustelemalla.
Siivouksestakin voi vähän tinkiä, eikä yrittää olla täydellinen äiti, tiesitkös sitä???
Ero ei auta mitään.
Miehen suku on myös melkoinen rasite, se vahvistaa ajatustani, että lähden. Ap
Olen vain itse tällä hetkellä sekaisin, että en tiedä jatkaakko tätä samaa sontaa vain loppuelämäni ja jumittua paikoilleen vai lähteäkkö, kohti uutta tuntematonta!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna suvun ajatella mitä ajattelee.
Joku kysyi mitä teette viikonloppusin, minäkin kysyn!
Jos et selviä pyykkikoneen täytöstä niin sitten teette sen yhdessä viikonloppuna! Ei oo vaikeeta. Molemmat siivoo viikonloppuna.
Sulla on nyt asenneongelma! Siivoomisen ei pidä olla paha asia ja se ei vaadi paljoa. Kannattaa töissä puhua jaksamisestaan ja mennä jutteleen työterveyteen ettei jaksa! Sun työkiireet ton taitaa tehdä, sitten sää kiukuttelet kotona kun on NIIN kamalasti pyykkiä??
Miehen kanssa tasajako kotihommiin etkä puutu työtulokseen mitä mies tekee.
Puhuminen on suhteen perusta ja se että katsotaan että toinen jaksaa. Kun molemmat pitää huolen että toinen jaksaa niin sitten sitä molemmat saa huolempitoa ja välittämistä. PUHUKAA!
Ei suhdetta kannata lopettaa siihen että omat voimat on loppu ja alkaa masentua. Miten sää luulet pärjäävän yksin?
Soita neuvolaan ja mene työterveyteen niin saat lomaa hermoillesi.
suku vaikuttaa ja paljon. Jos joku ei onnistu, niin meitä kiristetään rahalla. Ap
Keskustele miehesi kanssa ennen kuin teet OMIA päätöksiä.