Minkä lämmitysjärjestelmän olette valinneet n. 170 m" :n

eli vesikiertoinen lattilämmitys alakertaan ja yläkertaan vesikiertoiset patterit. Vesi lämmitettäisiin joko polttamalla puita, haketta tai pellettiä.

Pellettilämmityksessä täytyy muistaakseni ottaa huomioon pellettisiilon tarvitsema tila. Hakelämmityksen vaatimuksia en kovin tarkkaan muista. Kannattaa kysellä asiasta esim. lähimmästä lvi-alan liikkeestä. Mm. seuraavilla sivuilla on tietoa lämmittämisestä www.ariterm.fi

Hei,



Meillä rakenteilla 280 m2 kaksikerroksinen okt, johon LVI-suunnittelija suositteli sähkökiertoista lattialämmitystä ja lisäksi kahta ilmalämpöpumppua - toinen ylä-, toinen alakertaan. Lisäksi kiertoilmatakka molemmissa kerroksissa.



Valitsimme kuitenkin ehdotuksesta poiketen Euronomin ExoAirPolaris -ILMAVESILÄMPÖPUMPUN, joka lämmittää vesikiertoisessa lattialämmityksessä kiertävän veden ja lisäksi käyttöveden. Erittäin kovilla pakkasilla (yli - 25 astetta) samainen lattialämmitys kytkeytyy sähkölämmitykselle, koska pumpun hyötysuhde ei ole tuolloin enää riittävä.



Kokemusta ei vielä ole, mutta luottavaisen mielin suhtaudumme.

Meille on tulossa suunnilleen tuon kokoinen talo kahteen kerrokseen (rinne ratkaisu) ensin mietittiin myös maaläpöä mutta ei onnistunut, sitten pellettiä, mutta siinä olisi ne siilot tarvinnut varata joten päädyimme seuraavaan..Ylä ja alakertaan vesikiertoinen lattialämmitys yläkerran takka-leivinuunin päälle tulee vesivaraaja ja kun takkaa/leivinuunia lämmitetään lämpiää vesi ja nin koko talo... systeemissä myös sähkö varaus eli jos ei olla kotona lämmittämässä ja lämpö putoaa tiettyy asteeseen niin menee sähkö varajaa päälle.. Oli kaikista edullisin vaihtoehto ja jos haluat lisätietoja niin netistä löydät nimellä " kotisydän" lämmitys Lämpötalot myyvät...

me ollaan remppaamassa about 300m2 taloa, ja lämmitysjärjestelmä vaihtuu siinä yhteydessä pois öljystä. Olis kans kiva jos jollain ois kertoa oikein oikean elämän kokemuksia tuosta ratkaisusta!



Ollaan kyselty ilmalämpöpumppuja, mutta myyjät epäilee ettei riitä tuon kokoiseen taloon, joten kaikki on vielä auki. Remppakin tulee ajankohtaiseksi vasta keväämmällä.



Mitä tuo ilmavesilämpöpumppu kustantaa teille kokonaisuudessaan?



Ai niin, kiinnostuneille linkki: http://www.lampopumput.info tuolla paljon asiaa ja hyvä keskustelualue myös.

Hei,



Ilmavesilämpöpumppu maksaa meille n. 13 000 ¿ asennuksineen. Tingimme hinnan alas referenssiasiakkuutta vastaan.



Kyseessä on siis Euronomin ExoAir Polaris -ilmavesilämpöpumppu, jota on kolmea eri kokoa. Meille tulee 280 neliöiseen taloon 10 kW (vai oliko 11) pumppu. Lisätietoja löytyy mm. sivuilta www.euronom.fi -> lämpöpumppuperhe -> ilmavesilämpöpumppu



Ko. pumppu tuli myyntiin Suomessa viime helmikuussa, on Ruotsissa testattu ja kehitelty. Sen aikaisempia malleja on toki ollut markkinoilla jo kauan. Asumme Itä-Suomessa ja näin pohjoiseen ei ko. pumppua ole tietääksemme vielä asennettu, mutta meistä se kuulosti huomattavasti järkevämmältä ratkaisulta isoon taloon kuin pelkkä ilmalämpöpumppu x 2 ja sähkökiertoinen lattialämmitys.

Osaatko kertoa mitenkä tää vesi/ilmalämpöpumppu eroaa poistoilmalämpöpumpusta, tai siis jos se on " parempi" niin millä perusteella? yritän kokoa ajan ottaa selvää mutta taitaa toi vesi-ilppi olla niin uusi juttu ettei meinaa mistään löytää oikein perusteellista tietoa toiminnasta tai vertailua noiden erilaisten pumppujen välillä :(



No, onneks näitä ei viel tarvi tietää, ehtii rauhassa pohtia :)

siis, on olemassa



a) poistoilmalämpöpumppu

b) vesi/ilmalämpöpumppu

c) ilmalämpöpumppu



joista kaksi ensiksimainittua soveltuvat (sähkövastuksen avittamina) yksinään lämmönlähteiksi, ja viimeksimainittu lisälämmönlähteeksi.



Olenkohan nyt tajunnut tän asian oikein? :)

Sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys koko taloon. Lisäksi poistoilmalämpöpumppu ja varaava takka. Alakerta on kokonaan lammin harkkoja, yläkerta puuta.

Kokemuksia ei vielä käytännössä sillä talo on vielä rakenteilla.

meillä on kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys (kahdessa tasossa asutaan) sekä käytössä myös ilmalämpöpumppu. Pumppua ollaan käytetty vain helteillä tai kun on paljon vieraita, viilentää nopeasti. Onhan meillä myös varaava takka, jota talvella tulee käytettyä paljonkin ja näin kesälläkin kun on viileää.

Meillehän siis oli tulossa se VILP + PILP-kombo. Nyt sitten ollaan taas kahden vaiheilla, josko maalämpö sitten kuitenkin kannattaisi ennemmin. Lämmön riittävyys tuolla vilpillä siis arveluttaa.



Maalämpö porakaivolla kustantaisi arviolta 18 000e, mutta lämmityskustannukset olisivat sitten tosia edulliset. Pinta-alaa meillä on kaikenkaikkiaan yli 300m2, josta osa autotallia.

Hei kaikki, erityisesti Kiire :)



Miten teidän lämmitysasiat? Meillä kävi äsken juuri lämpöpumppumies, joka ehdotti meidän n. 300m2 taloon yhdistelmää vesi-ilppi (ilmasta veteen, Toshiba KWSmart 11kwh, joku split-systeemi tjsp) + Nilanin PILP ilmanvaihtokoje (josta saa myös jäähdytyksen) Eli tulis saneerauskohteeseen tuo koneellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenotto + lämmitys kaikki samalla kertaa. Vesikiertoinen lattialämpö lämmönjakotapana. Arveli että näitten laitteiden kustannus jotain > 15 000e, kun pelkkä maalämpöpumppu kaivolla tekis saman tai enemmänkin, ja siihen pitäis sitten vielä noi ilmanvaihtojutut erikseen tehdä ja ostaa.



Termit on itellä edelleen hakusessa :) mut jotenkin noin se meni. Toi Nilanin PILP toimis siis LTO:na, mut siin olisi myös tosiaan se ilmanvaihtotsydeemi mukana.



Virallinen tarjous tästä pumppuyhdistelmästä saadaan vasta tällä viikolla, pelkän vesi-ilmalämpöpumpun kustannus oli piirun verran alle 10 000e. Saneerauskohteesee sais myös ARAn tukea, kun vaihdetaan pois öljystä (10-15% laitteistokustannuksista)

Hei,



Tässä lyhyesti Kiireen lämmityskuulumisia:



Toissa viikolla asennettiin loppuu ilma-vesilämpöpumppu, joskin otimme sen vielä toiminnasta pois koska parketin asennus on kesken. Melkoinen härvelihän tuo näyttää olevan, mutta onneksi tekniseen tilaan ei tarvitse kurkistella päivittäin - toivottavasti:)



Parhaillaan LVI-mies asentaa Nilanin ilmanvaihtokonetta (jokin 25 malli kirjaimineen), jossa siis poistoilmalämmön talteenotto. Sekin vaikuttaa aikamoiselta rakennelmalta kaikkine putkineen. Putkien asennus ja kotelointin olisi ollut ehkä hyvä suunnitella alkuun paremmin, jotta olisimme säästyneet tällaiselta putkiviidakolta. Eli tekniseen tilaan ei jää hukkaneliöitä.



Ikiteinille, tarjouksenne kuulostaa melkoisen edulliselta. Itse maksoimme Euronomin ilmavesilämpöpumpusta (10 kW) asennuksineen 13 000 euroa, Nilanin ilmanvaihtokoneesta 5100 euroa (+ asennus) sekä lisäksi vesikiertoisen lattialämmityksen putkistosta, termostaateista etc. ja asennuksesta vajaat 6000 euroa. Mutta uskomme kaiken tämän kannattavan pitkällä juoksulla.



Mielenkiintoista seurata jatkossa, millaisiksi lämmityskustannukset kehittyvät jatkossa, kunhan pääsemme laitteistoja käyttämään:)

Kiire:

Parhaillaan LVI-mies asentaa Nilanin ilmanvaihtokonetta (jokin 25 malli kirjaimineen), jossa siis poistoilmalämmön talteenotto. Sekin vaikuttaa aikamoiselta rakennelmalta kaikkine putkineen. Putkien asennus ja kotelointin olisi ollut ehkä hyvä suunnitella alkuun paremmin, jotta olisimme säästyneet tällaiselta putkiviidakolta. Eli tekniseen tilaan ei jää hukkaneliöitä.

Ikiteinille, tarjouksenne kuulostaa melkoisen edulliselta. Itse maksoimme Euronomin ilmavesilämpöpumpusta (10 kW) asennuksineen 13 000 euroa, Nilanin ilmanvaihtokoneesta 5100 euroa (+ asennus) sekä lisäksi vesikiertoisen lattialämmityksen putkistosta, termostaateista etc. ja asennuksesta vajaat 6000 euroa. Mutta uskomme kaiken tämän kannattavan pitkällä juoksulla.

Hmm, toi kuulostaa siltä että kyseessä voisi olla sama Nilanin värkki kuin meillekin tämänpäiväisen perusteella olisi tulossa :) Tänpäiväisessä tarjouksessa siis oli Nilanin VPL 25cs (?) jossa jäähdytys mukana. Yritetään tässä kuumeisesti googlata käyttökokemuksia, mutta aika vähänlaisesti löytyy netistä. Nilanin hinta kuulostaa suurinpiirtein samalta kuin meilläkin.

Mutta ilmeisesti Toshiban kWsmart on halvempi kuin tuo teidän Euronom malli, koska sen hinnaksi tuo lämpömies mainitsi sen piirun verran alle 10 000e. Nämä varmaan tarkentuu kun saadaan se täsmällisempi tarjous tällä viikolla kirjallisena. kWsmart ei ole yhtä tehokas vissiin kuin tuo teidän vilppi, eli se ottaa lämpöä ilmasta vain -15 asteeseen asti. Mutta me eletäänkin täällä länsirannikolla, jossa on aika harvasssa loppujen lopuksi noi kovat pakkaspäivät.

Tän firman lattialämmitys maksaa kuulemma 25e/neliö sis. KAIKEN, joskin ei meillä ole kaikkea varaa teettää ulkopuolisilla, tosiaankaan :D Jos olis, niin oltais rakennettu ihan uus torppa :)))

Mielenkiintoista seurata jatkossa, millaisiksi lämmityskustannukset kehittyvät jatkossa, kunhan pääsemme laitteistoja käyttämään:)

Juu, harmi että tässä on pitkä kuuma kesä vielä eessä ennenkuin pääset kertomaan käyttökokemuksia :) Kiva jos viitsit raportoida jahka pääsette asumaan ja olemaan ja varsinkin jos teillä on toi viilentävä Nilan, että piisaako viilennysteho (ja yritän pitää tän ketjun ylhäällä itse :))

Mut kyllä se tänäiväinen tarjouksentekijä antoi tosiaan ymmärtää että tää pilp + vesi-ilppi ois ihan toimiva ratkaisu. Ei yllä maalämpöpumpun käyttökustannuksiin mutta alkuinvestointi sen verta edullisempi että varmasti harkinnan arvoinen.

Hei,



Tuo Nilanin laite taitaa tosiaankin olla sama kuin mitä mielle on asennettu.



Raportoin mielelläni jatkossa käyttökokemuksia laitteistoista. Tuon ilmavesilämpöpumpun hintaan kuuluu meillä referenssiasiakkuus, mikä tarkoittaa sitä että seuraavan kolmen vuoden aikana seuraamme lämmityskustannuksia, kirjaamme ne ja raportoimme laitteen toimittajalle. Teille viisaita hankintapäätöksiä ja palaillaan.

näyttää siis siltä että meillekin tulee tuollainen vastaava setti eli Nilanin VPL 25CS + Toshiban kwsmart 12 kwh vastuksilla. Hintaa tälle kombolle asennustöineen tulee n. 16 000e, josta Nilanin osuus reilut 5000e (ei sisällä ilmanvaihtoputkia tai tarvikkeita). Eli tuo setti hoitelee siis ilmanvahdon, lämmityksen ja lämpimän käyttöveden. 300l varaaja.



Hiukka on pioneerifiilis, ja mielialat vaihtelee " jeejee, tää on hyvä ja toimii!" -ajatuksista " ei tää voi toimia, mitä sitte ku tulee hiton kylmä talvi, me jäädytään tänne" -ajatuksiin.



No, sittenhän sen näkee :))

Kun noi pumppu systeemit on noinkin kalliita, minusta on viisain sijoittaa niitä euroja enemmän lämmöneristeisiin. Parilla tuhannella eurolla talon eristävyys on jo ihan muuta ja se on sit säästöä lämmityskuluissa tästä ikuisuuteen. EIkä vaadi uusimista eikä huoltoa.

Jokin lämmitysjärjestelmä kuitenkin tarvitaan mutta kun eristävyyteen on satsattu, kannattaa lämmitysjärjestelmäksi valita mahdollisimman yksinkertainen ja investoinniltaan huokea. Tämä tarkoitaa yleensä sähkölämmitystä.

Sähkölämmitys huomio parhaiten muut lämmönlähteet, niinkuin kodinkoneet ja uusimman hittituotteen, taulutelevision. Yks taulutelevisio pitää jo tavallisen olohuoneen lämpimänä.

Meillä on Jäspin Tehowatti, joka on minun mielestä toiminut hyvin. Vajaa vuosi käyttökokemusta. Eli se lämmittää lattiassa kiertävän veden ja säätelee lämpöä ulkolämpötilan vaihtelun mukaan. Siihen valitaan käyrä, jota se noudattaa eli esim. onko 15 asteen pakkasessa menoveden lämpötila 28 astetta vai 32 astetta. Kellokytkimellä voi säätää lämpötilan pudotusta siihen aikaan kuin haluaa eli esim. meillä lämpö putoaa päivällä 1-2 astetta ja kun yösähkö alkaa, aloittaa kattila tehokkaamman lämmityksen. Sitten sen mukaan miten eri huoneissa haluaa lämmintä olevan, säädetään kussakin huoneessa olevaa seinätermostaattia, joka siis säätää sitä, minkä verran lattiassa kiertää vesi. Käyttövesi lämpiää yösähköllä ja riittänyt meille hyvin ja sähkötaulusta voisi tarvittaessa kääntää kytkimen lämmittämään muulloinkin, jos tulisi enemmän vaikkapa saunojia.



Tehowatti maksoi viime vuonna alle 2000¿ (+lattiassa olevat putket, jakotukit yms., joiden hintaa en muista). Ilmanvaihtoa ei ole taloomme vielä lopullisesti suunniteltu, tällä hetkellä vain huippuimuri eli pelkkä koneellinen poisto + korvausilmaräppänät. Jossakin vaiheessa tulee todennäköisesti ILTO eli ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, jollainen koje mahtuu mukavasti Tehowatin päälle. Tai sitten laitamme ilmalämpöpumpun. Saapa huomata. Tehowattia voidaan me ainakin suositella ja sitten on se, että jos sähkö valtavasti kallistuisi, voi tarpeen vaatiessa vaihtaa lämmöntuottoa kun lämmönjakona on tuo vesikierto. Keväästä lähtien kattila ei ole muuten ollut ollenkaan päällä paitsi muutamana yönä, kun oli lämpö nollassa. Lattiassa on pysynyt koko ajan 20 asteinen vesi. Niin ja meillä on leivinuuni ja puuhella, joita molempia voin lämmöllä suositella. =)

Satto:

Kun noi pumppu systeemit on noinkin kalliita, minusta on viisain sijoittaa niitä euroja enemmän lämmöneristeisiin. Parilla tuhannella eurolla talon eristävyys on jo ihan muuta ja se on sit säästöä lämmityskuluissa tästä ikuisuuteen. EIkä vaadi uusimista eikä huoltoa.

Jokin lämmitysjärjestelmä kuitenkin tarvitaan mutta kun eristävyyteen on satsattu, kannattaa lämmitysjärjestelmäksi valita mahdollisimman yksinkertainen ja investoinniltaan huokea. Tämä tarkoitaa yleensä sähkölämmitystä.

Sähkölämmitys huomio parhaiten muut lämmönlähteet, niinkuin kodinkoneet ja uusimman hittituotteen, taulutelevision. Yks taulutelevisio pitää jo tavallisen olohuoneen lämpimänä.

Olen aivan samaa mieltä tästä! Näin me teemme :)

Hei,



Meillä LVI-suunnittelija ehdotti alunperin hankintakustannuksiltaan edullista sähkökiertoista lattialämmitystä kahden ilmalämpöpumpun kera, mutta tyrmäsimme vaihtoehdon melkoisen pian. Ajatus ei meistä vaan tuntunut hyvältä - halusimme sähkölle vaihtoehtoisen lämmitysmuodon. Ilmalämpöpumpujakin olisimme tällöin tarvinneet kaksi, toisen ylös ja toisen alas.



Ratkaisevaa oli mielestämme se, että huoneistoalaa on 283 m2, joten lämmitettävää tilaa riittää. Eristettävyyteen tämänpäivän rakentamisessa kiinnitetään onneksi huomiota kiitettävästi. Meidän tapauksessa talo on rakennettu Lammin Kivitalojen lämpöeristeharkosta, joten sen pitäisi olla huippuluokkaa. Lämmityskustannuksiin tosin heijastuu normaalia suuremmat ikkunapinta-alat, mutta näistä emme eristettävyyden nimissäkään olleet valmiita luopumaan.



Lämmitysratkaisut ovat myös tavallaan makuasioita - investoidako alussa enemmän ja maksaa jatkossa vähemmän vaiko investoida alussa vähemmän ja maksaa jatkossa enemmän. Koska uskomme vahvasti tämän kodin olevan lopullinen kotimme, valitsimme ensimmäisen vaihtoehdon.

Periaatteessa on mahdollista, mutta kattilaan tarvitaan kaksi eri shunttia, koska lattialämmityksen vesi ja pattereiden vesi ovat eri lämpöisiä. Lattialämmityksen vesi on yleensä max.40 ja se ei riitä pattereille. Harkitsimme tätä, mutta luovuimme ajatuksesta ja molemmissa kerroksissa on lattialämmitys. Sitäpaitsi ei ne patteritkaan ole ilmaisia + lisävarusteet kattilalle. Totesimme ainakin omalla kohdallamme, että putket lattiaan tulee halvemmaksi.