Miksi lasta ei mielestäsi saisi opettaa lukemaan alle kouluikäisenä?
Itselläni lukuhalut olivat jo 5-vuotiaana niin kovat, että kun osasin kirjaimet, kertakaikkiaan vain tuijotin kirjoja niin kauan, että tajusin homman idean. Ja kova lukuinnostus on jatkunut sen jälkeenkin. Koska minua ei kukaan opettanut lukemaan, en osannut kouluun mennessä tavata. Se oli turhauttavaa. Oma poikani halusi opetella kirjaimet joskus 3-4-vuotiaana ja nyt 6-vuotiaana ovat iskeneet lukuhalut. Lukemista emme suinkaan harjoittele aapinen kädessä, vaan pikemminkin leikin varjolla ja vain silloin, kun häntä itseä homma kiinnostaa. Usein esimerkiksi saunassa tai autossa maistelemme äänteitä: keksimme vuorotellen p-kirjaimella alkavia sanoja tai arvuuttelemme, mikä eläin on raidallinen ja alkaa a-kirjaimella. Kirjan ääressä emme ole " opiskelleet" kertaakaan. Kun teen ruokaa, lapsi saattaa tutkia mainoksia ja yrittää lukea lyhyitä sanoja tai kirjoittelee. Oppimisprosessi on jo niin pitkällä, että lyhyet sanat saattavat jo onnistua. Jos lapseni lukee ennen koulua, hän ei ole sen arvokkaampi tai parempi, enkä tietenkään minäkään. Mutta en ymmärrä sellaista ajattelua, jossa vanhempia kielletään tukemasta sellaisessa asiassa, joka häntä selvästi kiinnostaa. Onko kyseessä vain niin hirveän yleinen kateus?
Kommentit (13)
Hän osaa jo sen mitä opetetaan. Mitä järkeä? Yms. Jotenkin näin sitä monet asiantuntijat perustelee. Ei suinkaan kateudella ;-)
Minä en opettamalla opettaisi varsinkaan jos ei lapsella itsellään asiaan olisi kummemmin kiinnostusta ja onhan siinä myöhemin lukemaan oppimisessa se hyvä puoli ainakin että on sitten 1.luokalla haastetta ja ei kovin pienenä kykene lukemaan mm iltapäivälehtien usein varsin karmeita lööppejä.
Mutta meillä kuopus rupesi osoittamaan jo alle 2v iässä kiinnostusta kirjaimia kohtaan ja nyt ½v myöhemmin osaa melkein kaikki aakkoset, luettelee kirjaimet lehdissä ja haluaa kuulla sitten sanan/lauseen ääneen. Joitakin sanoja lukee jopa itse.
Taitaa tulla isäänsä joka oppi lukemaan ja kirjoittamaan 4v iässä.
Esikoinen on 4v ja hän kirjoittaa äiti, isi ja oman sekä veljensä nimen.
Hänellä suurin mielenkiinto on kädentaitoja kohtaan, ainakin tällä hetkellä ja ollut jo aika kauan eli piirtelee kymmeniä tarkkoja/yksityiskohtaisia piirustuksia päivittäin ja rakentelee kaikenlaista sekä kokoaa mm huonekeluja:o)
he haluavat suojella lapsia maailman pahuudelta mahdollisimman pitkään. Ettei lapsi lukisi lööpeistä murhaotsikoita jne.
Itse olen sitä mieltä, että jos on kiinnostusta, niin ilman muuta opetan. Tai siis opetan leikin varjolla ja lukemisen lomassa, en koulumaisesti.
suurin osa lapsista taitaa lukea jo tuon ikäisenä.
Oma 4-vuotiaani on lukenut jonkun aikaa ja hänen olisin toivonut hoksaavan jutun myöhemmin. Esim. kassajonossa hän lukee välillä iltapäivälehtien lööppejä ja kyselee ihmeissään " miksi poika tappoi äitinsä?" . Ei mukavia tilanteita...
mutta toivon iskostavani häneen myös asennetta, jossa koulussa jaksetaan hetki kuunnella jotain tuttuakin asiaa...
Etenkin jos lasta kiinnostaa lukeminen, häntä voi olla jopa mahdoton estää oppimasta lukemaan.
Itse opin lukemaan 4-vuotiaana. Tyttö kehittyy samaan tahtiin - nyt 2,5-vuotiaana tuntee suurimman osan kirjaimista, tunnistaa muutamia sanoja ja kyselee, mitä kirjaimia missäkin sanoissa on. Opettelee myös " kirjoittamista" . On tuosta vielä itse lukutaitoon matkaa, mutta kiinnostus on valtava.
Emme mitenkään häntä patista tai valmenna, mutta totta kai tutkimme kirjaimia, koska ne häntä kiinnostavat. Varmasti oppii jossain vaiheessa lukemaan jo ennen kouluikää, jos vain kiinnostus yhtään säilyy.
Musta ihan hyvä homma, kirjat ja lukeminen antavat lapselle pääsyn ihan uuteen mielikuvitusmaailmaan. Haittapuolena tuosta on se, että lapsi lukee sitten _kaiken_ - myös lehtien lööpit ja uutiset, mainosten tekstit, ohjelmien tekstitykset ovat lasten ulottuvilla. Vanhempi ei enää tällöin voi sensuroida lapseltaan asioita kuten ennen lukutaitoa, ja lapsi pääsee käsiksi isoon määrään aikuisille suunnattua materiaalia.
Vierailija:
Hän osaa jo sen mitä opetetaan. Mitä järkeä? Yms. Jotenkin näin sitä monet asiantuntijat perustelee. Ei suinkaan kateudella ;-)
Musta tämä on huono perustelu. Lapsen luontaista kykyä oppia pitää jarruttaa ja hidastaa sen takia, että koulujärjestelmä ei mukaudu tarpeeksi yksilöllisiin suuriinkaan eroihin. Pitää muuttaa sitä, mitä opetetaan, jos kerran lapset sen jo osaavat.
En aio estää lastani oppimasta lukemaan, mutta sen sijaan yritän vaikuttaa siihen, että hän pääsee koulussa alkuun ilman motivaatio-ongelmia ja turhautumista, kun osa vasta opettelee. Ja varmasti nykyään tähän onkin kiinnitetty huomiota, koska niin iso osa koulutulokkaista osaa jo valmiiksi lukea.
Koulu oli minusta aina kivaa ja helppoa, kun lukuhommat olivat niin helppoja. Kyllä sitä lapsi ja ammattitaitoinen opettaja keksivät haastetta sitä mukaa kuin osaaminen karttuu. Itse kirjoittelin pitkiä aineita ja näytelmiä... Hain kirjastosta läjäpäin kirjoja, joita luin. Kun lukeminen oli helppoa, myös reaaliaineissa saattoi keskittyä itse asiaan eikä siihen tavaamiseen.
Vierailija:
Vierailija:
Hän osaa jo sen mitä opetetaan. Mitä järkeä? Yms. Jotenkin näin sitä monet asiantuntijat perustelee. Ei suinkaan kateudella ;-)Musta tämä on huono perustelu. Lapsen luontaista kykyä oppia pitää jarruttaa ja hidastaa sen takia, että koulujärjestelmä ei mukaudu tarpeeksi yksilöllisiin suuriinkaan eroihin. Pitää muuttaa sitä, mitä opetetaan, jos kerran lapset sen jo osaavat.
En aio estää lastani oppimasta lukemaan, mutta sen sijaan yritän vaikuttaa siihen, että hän pääsee koulussa alkuun ilman motivaatio-ongelmia ja turhautumista, kun osa vasta opettelee. Ja varmasti nykyään tähän onkin kiinnitetty huomiota, koska niin iso osa koulutulokkaista osaa jo valmiiksi lukea.
Luonnollisesti tämä ei tietenkään päde kaikilla (joku jo ehti kirjoittaa, ettei MINULLA niin ollut), mutta tämän olen kuullut monelta asiaa tutkineelta, ei se ole mun keksimä eikä mun mielipide. Jos kysytään niin vastaan sen mitä olen kuullut. Tehkää kukin niin kuin haluatte, mutta tuskin tuota asiaa on kukaan päästään heittänyt, ihan varmasti on se vaara.
että kenenkään ei ole pakko laittaa edes lastaan kouluun. Kukin voi opettaa lapsen itse ja luoda näin omat lapsen luonnollista oppimista tukevat ohjelmat.
Mutta jos kouluun menee on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista se, että oppii toimimaan ryhmässä.
kun lukemaan opettelevat harjottelevat.Opettaja tekee jo alussa luku-testin ja sen mukaan tietää tehdä sen mukaiset tehtävät.Lukeville omat ja opetteleville omat. Toiset oppilaat tarvitsevat vielä lisäksi tukiopetusta lukemisen harjottelussa ym. Täytyy muistaa että kaikkea ei todellakaan tarvitse osata ennen koulua..
Eikös nykylapsista n. puolet osaa lukea koulun aloittaessaan.