Luin ala-asteella ääneen jännitin niin että ääni katosi kokonaan,. Yhä pelkään ääneenlukua, kohtiksia?

mistä ihmeestä tommonen voi johtua, yleensäkin on jotkut tietyt ihmiset ketkä aiheuttaa mulle sellasen puheen tuottamisen vaikeuden, tuntuu ettei sanoja löydy vaikka päässä olis tulossa tarinaa vaikka kuinka paljon, niin sillon pysyn mielummin hiljaa. Mutta joittenkin ihmisten seurassa olen äänessä eikä sitä onglemaa ole. Punastelen myös, mutta se ei tunnu enää niin maatajärisyttävältä asialta.

Samoin se esitelmänpito koulussa oli kamalaa, sydän pomppi, ääni ihmeellinen ja hengästy, huh