Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Millainen mummu/anoppi aiot olla?

Vierailija
10.12.2005 |

Minulla on vaan poikia, joten tulen heidän jälkeläistensä mummoksi.

Olen jo kasvattanut monta omaa enkä tunne mitään suurta hinkua hoitaa lapsenlapsiakaan tai puuttua nuorien perheitten elämään. Tuskin jaksan hirveästi huomioida tai lahjoa niitä, varsinkaan jos niitä ilmaantuu enemmänkin.

Pyydettäessä olen kyllä valmis hoitamaan niitä kersoja, vaikka ihan säännöllisesti, mutta OMILLA EHDOILLANI. Mummolaan tulee mummolan säännöt eikä vanhemmat saa sanella miten täällä lapsia hoidetaan. Lasten omaan kotiin en halua mennä niitä hoitamaan.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli poikani on edelleen poikani ja hänen vaimonsa ja lapsensa liittyvät perheeseen hänen kauttaan. Odotan tiivistä yhteydenpitoa, mielelläni näen lastenlapsia ja koko perhettä vähintään viikottain. Autan toki varsinaisessa lastenhoidossakin tarvittaessa, jos vanhemmilla on omia menoja. Vastavuoroisesti odotan että minuakin autetaan; remontit, siivoukset yms hoitukoot perhepiirissä!

Vierailija
2/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivon varsinkin poikalapsia lastenlapsiksi, niin suku jatkuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ettei tarvitsisi tehdä aina vaan uudestaan samoja virheitä lasten kasvatuksessa, vaan edellisen sukupolven saama oppi tulisi uuden sukupolven rikastukseksi.

Vierailija
4/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

yäk

Vierailija
5/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äiti on aina äiti ja pysyy äitinä. Vaimon voi kyllä tarvittaessa vaihtaa.

Vierailija
6/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja yleisestä ilmapiiristä (vai onko se vaan täällä AVlla?) päätellen SAATAN onnistua, koska mulla on 3 tyttöä ja 1 poika.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta vähän kauhulla kyllä mietin jo etukäteen (vaikka poika on vasta 5-vuotias), että mitäs sitten, jos pojan lasten äidillä olisikin juuri sellaisia kasvatustapoja lasten suhteen, joita itse olen poikani kanssa pyrkinyt välttämään ja joiden käyttämistä pidän vähintäänkin kyseenalaisena. Esim. jos näkisin, että miniäni tukistaisi tai nippailisi lapsiaan tai muuten kohtelisi heitä kurjasti, ei esim. antaisi omaa aikaansa heille tarpeeksi tai haukkuisi tai nimittelisi heitä, niin olisi varmaan kamalaa ja surullista katsella sitä sivusta. Siinä vaiheessa varmaankaan en voisi olla kommentoimatta ja puolustamatta lasten oikeutta turvalliseen ja arvostavaan äitisuhteeseen, ja siitähän se sota varmaan sitten syntyisi ja välit miniän kanssa viilenisivät puolin ja toisin.



Toivoa vain pitää, että poika löytäisi lastensa äidiksi yhtä viisaan ja mukavan naisen kuin minä olen, niin ei anoppiraasun tarvitse pojanlasten puolesta murehtia. : )

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä kolme