Kuinka tossukka mies saa olla?

Ongelmani on miesystäväni, joka asuu äitinsä kanssa. Miehellä on iso omakotitalo, johon on ottanut (muka sairaan) äitinsä asumaan. Muka sairas tarkoittaa, että äidillä on kuulemma joku sairaus mikä estää työnteon, mutta mitenkään sitä ei ulospäin huomaa.. Äiti ei työkyvyttömyyteensä vedoten maksa mitään kuluja asumisestaan, ei sähköä, ei vettä, ei siis yhtään mitään. Lisäksi äitinsä on ottanut vielä oman äitinsäkin tuohon samaan taloon asumaan. Mummo maksaa tyttärelleen asumisestaan, mutta hän ei niistäkään rahoista maksa pojalleen. Tämä nyt ei itsessään mitään (paitsi etten ihan ymmärrä miksi aikuinen mies asuu äitinsä kanssa), mutta kun äitinsä ei voi jostain syystä sietää minua. Ja kun anoppi hyökkää kimppuuni, ei mieheni tee elettäkään puolustaakseen minua vaikka anoppi mitä suustaan syytäisi. Tästä johtuen emme miehen kanssa voi olla koskaan hänen luonaan vaan aina minun asunnossani. Ja se taas käy minun hermooni ihan tuhottomasti. Minä annan itsestäni kaiken omaa kotiani myöten tälle suhteelle, mutta mies ei mitään.



Nyt mittani on tullut sen verran täyteen, että ilmoitin etten jaksa enää tätä tilannetta. No mies siihen itkemään ettei halua menettää minua. Jonkin aikaa mietittyäni ilmoitin, että joko hän " heittää" äitinsä ulos tai minä heitän hänet ulos. Kuitenkin tuntuu että olen ihan kohtuuton, koska kyseessä on hänen äitinsä. Mutta tällä systeemillä en yksinkertaisesti voi suhdettamme jatkaa..



Ulkopuolisia näkemyksiä asiaan?